Kiekko-uutiset

Tältä palstalta löydät kisaraportteja ja sisäpiirin tarinoita rankingkausien varrelta. Palstan sisällöstä vastaavat liiton hallituksen nimeämät toimittajat ja osa raporteista julkaistaan paperilla Kiekkolehdessä.


ENNAKKO: Pieksämäkiranking 23.2.2013

Tiedottaja  29.01.2013  18:30

Pieksämäen rankingturnaus lähestyy, ja on aika julkaista siihen liittyviä maajoukkuespekulaatioita. Edessä on jälleen todella mielenkiintoinen turnaus, eikä ainoastaan syynä ole rankingpisteiden jakelu. Kisa järjestetään Pieksämäellä, jossa ei asu nykypöytälätkänpelaajia. Itse Pieksämäen kaupunki on halunnut tällaisen kisan järjestettävän siellä, joten odotettavissa on varmasti uusia pelaajia, jotka toivon mukaan innostuvat lajista enemmänkin.

Käydään faktat ensin läpi, kun allekirjoittaneelle tuli joitain vakavia ongelmia muistin kanssa viime raportissa. Eli: avoimessa sarjassa pääsee kisaamaan kahdeksan pelaajaa + x-määrä "bigsix"-kisojen kautta. Junioreissa, veteraaneissa, sekä naisten sarjassa kisoihin pääsee kolme pelaajaa (tämän lisäksi saa kuitenkin kaksi pelaajaa nimetä joukkuekisaan).

Neljän pelatun kisan jälkeen rankingia johtaa Oulussa uransa ensimmäisen voittonsa napannut Santtu Sainio. Hänen niskaansa kuitenkin hengittelee turnauksen vähemmän pelannut tuore SM-hopeamitalisti Teemu Koskela, joka on pelannut hyvin tasaisen loistavan kauden tähän mennessä. Heidän lisäksi tällä hetkellä kahdeksan parhaan joukossa ovat Kristian Iso-Tryykäri, Jan Pelkonen, Juha Erälaukko, Juho Rautio, Otto Pesälä sekä Vesa Huotelin. Pisteenlaskujärjestelmä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole tietenkään huomioinut pelaajia, jotka ovat jättäneet kisoja väliin. Heitä ovat esimerkiksi Magnus Ahlberg, Janne Ollila, Ahti Lampi ja Mika Myllykangas. Näillä, ja parilla muullakin pelurilla on vielä mahdollisuuksia maajoukkueeseen, joten loppukaudesta on tulossa todella jännittävä. Pakkaa sekoittaa vielä se, että huhujen mukaan Janne Ollila olisi jättämässä tulevan kisan väliin, vaikka hänellä on jo yksi väliinjätettu turnaus. Vielä lisää jännitystä tuo vielä se, että Lammella, Koskelalla, sekä Sainiolla on jokaisella mahdollisuus napata kisapaikkansa "bigsix"-kisojen kautta.

Junioreissa alkaa kisoihin lähtijät näyttää selvältä. Jan Pelkonen, Antti Suojanen ja Kevin Eriksson ovat joka turnauksessa ollut kolmen kärki, ja kun vielä ennen SM-kisoja neljäntenä rankingissa ollut Kevinin pikkuveli Aleksi Eriksson jäi SM-kisoissa juniorikisassa hännille, kärkikolmikko otti suurempaa eroa takanaoleviin. Veteraaneissa näyttää mielenkiintoiselta. Rankingia johtaa Petteri Sevon, toisena Kimmo Eriksson ja kolmantena Pasi Honkanen. Kuitenkin loput kolme kisaa pelatessaan Jari Sahlgrenilla olisi mahdollisuudet kolmen kärkeen, eikä Janne Roivaskaan aivan kelkasta ole pudonnut. Tuleva Pieksämäki näyttää jo pelkästään pelaajalistallaan suuntaa tulevasta. Naisten sarjassa ei ole tällä kaudella liikaa pelaajia nähty. Vain neljä naista on pelannut tällä kaudella. Toivottavasti loppukaudesta nähdään enemmän kiinnostusta naisten sarjaan.

Viikkoa ennen kisaa julkaisemme SM-kisoista jo tutun ennakkopläjäyksen joka sarjasta, sarja/päivä.

Lisätiedot Pieksämäen rankingiin löydät tästä

Pieksämäellä Nuorisokahvio CAFE 76sata tarjoaa mahdollisuuden tutustua maajoukkuepelaajiin ja heidän kauttaan maailman parhaaseen urheilulajiin, pöytäjääkiekkoon, 21.-22.2.2013. Osoite: Keskuskatu 22, 76100 Pieksämäki.

CAFE 76sata aukioloajat:

to 21.2. 15-20
pe 22.2. 16-21

Terveisin, Antti Suojanen

SM-kisoissa tuttuja sekä uusia mestareita

Tiedottaja  21.01.2013  23:26

SM-kisat pelattiin viime viikonloppuna Turussa Veritas stadionilla. Vauhdikkaan viikonlopun aikana kirjoitettiin taas historian kirjoihin uusia lukuja sekä jaettiin kuudessa sarjassa mestaruudet. Itse kilpailut onnistuivat lauantaiaamun ääniongelmien jälkeen erinomaisesti.

LAUANTAI
Lauantai-aamuna pelattiin pikkusarjojen mestaruuksista, lukuun ottamatta naisten sarjaa, joka oli vuorossa vasta sunnuntaina.

Juniorit

Juniorisarjassa kannua nostelemaan pääsi ansaitusti Jan Pelkonen, joka ensin välierissä kaatoi Antti Suojasen otteluin 4-1. Pelit olivat tiukkoja, mutta Pelkonen sai käännettyä jatkoajat itselleen. Toisessa välieräsarjassa Kevin Eriksson selviytyi finaaliin odotetusti voittamalla Mikael Haverisen 4-1. Haverinen oli pelannut runkosarjan todella hyvin, jättäen taakseen Justus Erälaukon, aina yllätysvalmiin Jami Hukan, sekä junnusarjoissa pelkästään nelossijoja aiemmin kaudella ottanut Aleksi Eriksson. Tämä uudelleenjako toi mielenkiintoa neljättä mm-kisapaikkaa tavoitteleville Haveriselle, Erälaukolle, sekä Aleksille. Pronssiottelussa pettynyt Suojanen nappasi kohtalaisen helposti pronssin voittamalla Haverisen suoraan kolmessa ottelussa. Finaalissakaan ei todellista taistoa nähty, kun Pelkonen voitti Kevinin viidennessä ottelussa. Pelkonen siis mestariksi otteluvoitoin 4-1.

Juniorien TOP3
1. Jan Pelkonen
2. Kevin Eriksson
3. Antti Suojanen

Veteraanit

Veteraaneissa nähtiin hyvä määrä pelaajia, kun kymmenen pelaajaa ilmestyivät paikalle taistelemaan SM-kullasta. Runkosarjassa ei yllätyksiä nähty. Kahdeksan playoffit -systeemillä vain kaksi pelaajaa jäi jatkopelien ulkopuolelle. Nämä pelaajat olivat ikävästi keskinäisellä ottelulla pudonnut Jouko Pelkonen, sekä Olavi Väisänen. Runkosarjan voitto meni suvereenisti viime vuoden hopeamitalistille Janne Kokolle, joka ei hävinnyt otteluakaan.

Kokko sai vastaansa Vesa Koskelan. Odotetusti Kokko vei sarjan ongelmitta suoraan neljässä ottelussa. Runkosarjan toiseksi sijoittui hallitseva Suomenmestari Petteri Sevon, joka sai vastaansa Mika Asumaan. Asumaa laittoi Sevonille hyvin kampoihin, mutta ei aivan kyennyt ottamaan tarvittavia voittoja. Sarja Sevonille 4-2. Runkosarjan kolmanneksi sijoittunut Kimmo Eriksson kohtasi viime vuoden rookiemestarin Janne Vepsäläisen. Vepsäläinen ei kuitenkaan saanut Kimmon maalihanoja kiinni, vaan sarjan meni melko selkeästi Erikssonille 4-0. Viimeisessä otteluparissa riitti mielenkiintoa. Runkosarjassa tasan pelanneet paluun tehnyt Erik Lindgren sekä Pasi Honkanen ottivat mittaa toisistaan. Äärimmäisen tiukka ja paria ottelua lukuunottamatta hyvin vähämaalinen sarja meni kuitenkin Honkaselle otteluin 4-2.

Välierissäkään Kokkoa ei yllätetty kertaakaan, vaan hän selvitti tiensä finaaliin suvereenisti voittamalla Honkasen suoraan 4-0, tiukimmankin ottelun mennessä kolmen maalin erolla Kokolle. Toisesta välierästä Sevonin ja Erikssonin välillä kehkeytyi todellinen trilleri. Kahden ensimmäisen ottelun perusteella sarja näytti menevän jo helposti Sevonille, kunnes Kimmo onnistui voittamaan niukasti kolmannen ottelun. Neljännessä ottelussa jo 5-1 johtanut Sevon, sai huomata, että pöytäjääkiekossa mikään ei ole varmaa, ennen kuin viimeinenkin sekunti ottelusta on pelattu. Kimmo nousi 1-5 -tilanteesta 7-6 -voittoon. Sevon siirtyi vielä 6-5 -johtoon, mutta Eriksson tasoitti, ja vielä muutama sekunti ennen loppua iski voittomaalin. Tämän jälkeen voitot menivät vuorotellen, ja seitsemännen ottelun Sevon onnistui voittamaan maalein 4-2. Näin Sevon siis finaaliin Kokon seuraksi otteluin 4-3.

Pronssiottelussa Kimmo pisti maali-ilottelut pystyyn, ja voitti pronssia selkeästi suoraan kolmessa ottelussa. Finaalista ennakko-odotusten mukaisesti tuli tiukka, mutta kuudennen ottelun jatkoajalla Kokko ratkaisi sarjan itselleen laukomalla oikealla puolustajallaan ratkaisevan maalin. Näin Kokko palasi vuoden tauon jälkeen Suomenmestariksi.

Veteraanien TOP3
1. Janne Kokko
2. Petteri Sevon
3. Kimmo Eriksson

Nappulat

Nappulasarjassa nähtiin tänä vuonna viisi pelaajaa. Runkosarjan voitti tappiottomasti Aleksi Eriksson, ja kohtasi välierissä Iisko-Jouko Erälaukon. Eriksson eteni finaaliin suoraan kahdessa ottelussa päästämättä maaliakaan. Toisessa parissa Justus Erälaukon ja Mikael Haverisen välillä oli hieman tiukempaa, mutta ensimmäisen ottelun jatkoaikavoitosta puhtia saanut Erälaukko eteni finaaliin niinikään suoraan kahdessa ottelussa. Pronssiottelussa Haverinen voitti Iiskon otteluin 2-0. Finaalissa nähtiin uusinta viime vuodesta, kun Erälaukko ja Eriksson ottivat mittaa toisistaan. Viime SM-kisoissa sarja meni viidenteen otteluun, jossa Erälaukko otti ratkaisevan voiton. Tänä vuonna voittoon ylsi kuitenkin Eriksson, oltuaan jo 1-2 -voitoin tappiolla, nousten kuitenkin upeasti voittoon päästämällä kahdessa viimeisessä ottelussa vain yhden maalin.

Rookiet

Rookiesarjassa ottivat osaa nappulasarjan tapaan viisi pelaajaa. Runkosarjan vei tappiottomasti Mikko Nygård, ja sai vastaansa välierissä neljänneksi sijoittuneen Tuomo Siponkosken. Nygård voitti otteluin 3-1, mainittakoon, että yksikään ottelu ei päättynyt alle kolmen maalin erolla. Toisessa välierässä kohtasivat Justus Erälaukko, sekä Ville Henttonen. Sarja ratkesi kolmannessa ottelussa, kun Henttonen onnistui voittamaan jatkoajalle Erälaukon, ja seuraava matsi meni Henttoselle selkein luvuin 8-3. Henttonen siis finaaliin 3-1. Pronssiottelussa Erälaukko vei Siponkosken suoraan kolmessa ottelussa. Finaalissa ei Henttosta pysäyttänyt enää mikään. Välierän viimeisessä matsissa hanat auki saanut Henttonen voitti Nygårdin selkeästi suoraan neljässä ottelussa.

Rookie TOP3
1. Ville Henttonen
2. Mikko Nygård
3. Justus Erälaukko

Pöytäjääkiekkoliitolle uusi puheenjohtaja ja hallitus

Pöytäjääkiekkoliiton vuosikokouksessa lauantai-iltapäivällä valittiin hallitukseen Vesa Huotelin (puheenjohtaja), Kimmo Eriksson, Antti Suojanen, Janne Ollila, sekä Niko Tuominen. Varajäseniksi valittiin Juho Rautio ja Juha Erälaukko.

Avointen alkusarjat

Vuosikokouksen jälkeen päästiin vihdoin aloittamaan avoin sarja. Siellä nähtiin jo ennen turnausta yllätys, kun Juha-Matti Santala päätti osallistua alkusarjoihin. Hänen tiensä kuitenkin päättyi jo kolmen ottelun jälkeen, jolloin ison työn kisojen eteen tehnyt Santala päätti luovuttaa, ja keskittyä kisojen toimivuuteen. Yllätyksiä nähtiin myös alkusarjan aikana, kun finaalisarjoissa useaankin otteeseen ranking-turnauksissa vieraillut Kimmo Eriksson jäi finaalisarjaviivan alapuolelle, kuin myös Niko Tuominen. Positiivisina yllätyksinä voidaan pitää Jali Salon kahdeksatta sijaa, joka oikeutti kisojen jatkumisen Salolla myös toisena päivänä. Toinen postiivinen yllätys oli Mika Asumaan selviytyminen jatkoon aivan Erikssonin nenän edestä.

SUNNUNTAI

Naisten sarja

Naisista nähtiin kisapaikalla ainoastaan yksi pelaaja, joten Netta Jousi pokkasi toisen perättäisen SM-kultansa.

Avoin

Avointen finaalisarjojen lohkojako aiheutti pelaajissa hilpeyttä, sekä hieman närkästystä. Kun finaalisarjassa on kaksi lohkoa, lohkojako määräytyy alkusarjojen sijoitusten perusteella. Näin kehkeytyi toinen hankalampi, sekä toinen hieman helpompi lohko. Sääntöjen mukaan kuitenkin mennään, eikä auta kuin pelata. Ensimmäisessä finaalisarjalohkossa oli jatkoonpääsy todella tiukkaa. Antti Suojanen, Kevin Eriksson ja Vesa Huotelin olivat kaikki tasapisteissä loppusijoituksissa, ja kun viimeisellä kierroksella pelattiin ratkaiseva Suojanen - Huotelin, jatkoonpääsy kehkeytyi todella mielenkiintoiseksi. Suojasen viime hetken maali sinetöi jatkopaikan, ja Kevin jäi lohkonsa 9. sekä Huotelin 10. Yllättäen Kristian Iso-Tryykäri jäi lohkonsa 11., eikä näin ollen päässyt jatkopeleihin. Toisessa lohkossa nähtiin pari yllätystä; alkulohkonsa voittanut Ismo Aulaskari jäi ulos jatkosta keskinäisellä ottelulla Timo Toivoselle. Mainitsemisen arvoinen asia on myös Oskari Koskelan playoffeihin selviytyminen kuudennelta sijalta.

Playoffien ensimmäisellä kierroksella Ahti Lampi eteni helposti Toivosesta jatkoon päästäen neljässä ottelussa vain yhden maalin. Oman alkulohkonsa voittanut Santtu Sainio nujersi Suojasen vähämaalisessa sarjassa niinikään 4-0. Teemu Koskela Sainion ja Ahdin tapaan kaatoi Petrus Miettisen 4-0, Mika Myllykangas vei tiukassa sarjassa hyvin pelanneen Sami Hellströmin 4-2, Janne Ollila voitti Hellströmin tapaan hyvin pelanneen Oskari Koskelan otteluin 4-1. Janne Kantolan ja Jan Pelkosen sarjasta kehkeytyi todellinen trilleri, jonka kuitenkin Pelkonen onnistui voittamaan salamamaalillaan seitsemännen ottelun jatkoajalla. Magnus Ahlberg eteni jatkoon voittamalla Petteri Sevonin seitsemännessä ottelussa, ja Juha Erälaukko voitti Juho Raution otteluin 4-1.

Puolivälierissä Lampi jatkoi hyviä otteitaan voittamalla Juha Erälaukon suoraan neljässä ottelussa. Sainion ja Ahlbergin sarjassa nähtiin huikea nousu. Magnus nousi 1-3 tappioasemasta voittamalla kolme seuraavaa, ja eteni välieriin. Pelkosen pyristelyt Koskelaa vastaan eivät auttaneet, vaan Koskela voitti helposti sarjan 4-1. Viimeisessä puolivälieräsarjassa kohtasivat Mika Myllykangas ja Janne Ollila. Pelurit nappasivat voittoja tasatahtiin, ja seitsemännessä ottelussa Ollila onnistuin kääntämään sarjan niukasti itselleen. Välierissä Ollila onnistui Lampea vastaan ainoastaan aiheuttamaan Ahdin playoffien ensimmäisen tappion, mutta Lampi vain puksutti finaaliin otteluvoitoin 4-1. Ahlbergin ja Koskelan sarjasta saatiin kuitenkin trilleri aikaan. Puolivälierien tapaan Ahlberg nousi 1-3 tappioasemasta tasoihin, mutta seitsemännessä ottelussa viime sekunneilla syntynyt Koskelan uhkarohkeasta friespark -yrityksestä kiekko pomppi Teemun sentterille, josta pääsi lyömään voittolukemat. Koskela siis Lammen seuraksi finaaliin.

Pronssiottelussa Ahlberg ei jättänyt Ollilalle sanan sijaa, vaan nappasi pronssipokaalin voittamalla Ollilan suoraan kolmessa ottelussa. Finaalistakaan ei kummoista saatu, kun Lampi varmisti historiallisesti viidennen peräkkäisen mestaruutensa neljännen ottelun jatkoajalla, nackalla. Voiton myötä Lampi nousi myös yksin SM-kisojen mitalitilaston kärkeen.

Avoimen TOP8
1. Ahti Lampi
2. Teemu Koskela
3. Magnus Ahlberg
4. Janne Ollila

5. Santtu Sainio
6. Mika Myllykangas
7. Juha Erälaukko
8. Jan Pelkonen

Seuraavat kisat ovatkin sitten vuorossa 23.2. Pieksämäellä.

Kisaterveisin, Antti Suojanen


Avoimen EPÄVIRALLINEN MM-Ranking-tilanne neljän pelatun kisan jälkeen.

(Taulukossa ei ole huomioitu mahdollisia "Big six":ien tuomia paikkoja, johon on mahdollisuus tällä hetkellä Ahti Lammella, Santtu Sainiolla, sekä Teemu Koskelalla. Eli kisoihin pääsee Suomesta 8 + X-määrä Big six -kisojen kautta.)

# Pelaaja YHT Ou He He SM Pi Tu Na
--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
1. Santtu Sainio 268 85 75 48 60
2. Teemu Koskela 230 0 70 85 75
3. K. Iso-Tryykäri 228 75 48 75 30
4 Jan Pelkonen 224 56 44 70 54
5. Juha Erälaukko 202 70 36 40 56
6. Juho Rautio 189 50 33 58 48
7. Otto Pesälä 183 48 54 54 27
8. Vesa Huotelin 176 65 29 50 32

9. Magnus Ahlberg 172 0 42 60 70
10. Janne Ollila 172 0 65 42 65
11. Kevin Eriksson 172 42 31 65 34
12. Ahti Lampi 170 0 85 0 85
13. Mika Myllykangas 162 0 58 46 58
14. Antti Suojanen 150 30 46 38 36
15. Ismo Aulaskari 149 32 40 44 33
16. Kimmo Eriksson 133 44 34 36 19
17. Petteri Sevon 130 34 28 22 46
18. Petrus Miettinen 125 0 50 33 42
19. Sami Hellström 117 0 56 21 40
20. Jari Sahlgren 114 58 0 56 0
21. Janne Kantola 111 0 27 34 50
22. Niko Tuominen 104 36 25 30 13
23. Jani Herlevi 102 33 20 25 24
24. Teuvo Moisa 99 46 24 0 29
25. Timo Toivonen 94 0 32 24 38
26. Ville Hietala 92 0 60 32 0
27. Jali Salo 82 24 15 18 25
28. Aleksi Eriksson 79 29 14 26 10
29. Pasi Honkanen 73 0 19 28 26
30. Justus Erälaukko 72 25 13 19 15


SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Avoimen sarjan ennakko

Tiedottaja  17.01.2013  18:06

Enää kaksi yötä SM-Kisoihin, joten on aika avata verhoja kisojen pääkilpailun, Avoimen sarjan, asetelmiin.

Nimensä mukaisesti sarja on avoin kaikille, jotka ovat suomalaisia tai viisi vuotta Suomessa asuneita.

Avoin sarja on sikäli mielenkiintoinen, kun toiselle päivälle finaalisarjaan pääsee normaalisti vähintään kaksinkertainen määrä, mitä yleensä rankingturnauksissa. Viime kaudella oli peräti 40, ja toissakaudella 38 pelaajaa finaalisarjassa. Tämä aiheuttaa todellista mielenkiintoa normaalisti ykkösdivaripaikoista taistelevien lukuisien pelaajien välillä. Joka kausi nähdään joitain positiivisia yllätyksiä sunnuntaipäivällä, joten eiköhän tässäkin kisassa.

Jos katsotaan historiaa hieman lisää, niin SM-kisoissa on vain kaksi pelaajaa kyennyt ottamaan neljä avoimen kultaa, jotka myös molemmat ottivat ne peräjälkeen. Ne pelaajat ovat tietysti SM-kisojen mitalitilaston ykkönen (4 kultaa, 2 hopeaa ja pronssi) sekä kaksinkertainen avoimen maailmanmestari Roni Nuttunen ja niinikään kaksinkertainen euroopanmestari Ahti Lampi(4 kultaa), jotka ovat jo pitkään olleet Suomen johtavat pöytälätkäpelaajat, vaikka Roni onkin jäänyt kausi kaudelta enemmän sivuun. Näissä kisoissa on on mahdollista siis tehdä kahdenlaista historiaa. Lampi on voittanut neljä viimeisintä avoimen SM-kultaa, joten nyt voittaessaan hän ottaa historian ensimmäisenä pelaajana viidennen, sekä viidennen peräkkäisen kullan.

Tällä kaudella on siis ennakkosuosikkina Lampi. Kun tänä vuonna huhujen mukaan Nuttunen jättäisi kotikisat väliin, Ahdin ennakkosuosikin asema vain kasvaa. Haastajia hänellä kuitenkin riittää. Niitä ovat rankingvoittoja Ahdin poissaollessa ottaneet Janne Ollila, Teemu Koskela, Santtu Sainio, sekä viime aikoina paljon kakkossijoja ottanut Suomen maratonrankingin selkeä ykkönen Kristian Iso-Tryykäri ja paikalle saapuessaan tietenkin vielä pari vuotta sitten kisoja tiiviisti kiertänyt turkulainen Konsta Jukka. Myös tällä kaudella alakanttiin pelannut SM-kisoissa yhden hopean ja yhden pronssin ottanut Janne Kantola on omalla tasollaan pelatessaan aina hankala vastustaja.

Ensi lauantaina klo 16.45 loppuu ilmoittautuminen avoimeen sarjaan, ja se alkaa n. klo 17.00. Finaalisarja alkaa sunnuntaina klo 10.30. Näinä päivinä tullaan varmasti näkemään hurjasti yllätyksiä, vapauttavia huutoja, sekä ennen kaikkea pidetään hauskaa. Tehdään tästä kisasta ikimuistoinen!

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013

Lisätiedot löytyvät tästä

SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Juniorisarjan ennakko

Tiedottaja  16.01.2013  12:45

Kaksinkertaisen hallitsevan Suomenmestarin Teemu Koskelan ikääntyessä liian vanhaksi juniorisarjaan, on tämän vuoden juniorikisa todella mielenkiintoinen. Viimeistä kauttaan junioreissa pelaavalla Antti Suojasella on nyt viimeinen mahdollisuus ottaa SM-kulta kahden perättäisen hopean jälkeen. Junioreita johtava Jan Pelkonen, joka nappasi Pihlajanmäessä ensimmäisen mitalinsa (pronssi) avoimesta sarjasta, on tänä vuonna ehkä kuitenkin hienoinen ennakkosuosikki. Hiuksenhienot rajat ovat kuitenkin vain teoriaa, ja Suojasen lisäksi myös Kevin Eriksson, joka on monesti ollut jo hopealla junioreissa ja menestynyt muutenkin hyvin viime aikoina, on todella kova haastaja SM-kullan havittelussa. Huhujen mukaan myös Jami Hukka tekisi paluun ja pelaisi juniorit. Nähtäväksi jää, kuinka näyttävä paluu on kyseessä.

SM-kisoissa Suojanen on menestynyt parhaiten pudottamalla viime vuonna Pelkosen välierissä. Mutta se on historiaa se, ja vuodessa on tapahtunut todella paljon. Kevin pudotti viime kisassa Helsinki Openissa juniorit voittaneen Suojasen välierissä ja ilmoittautui samalla mestaruustaistoon. Kuka on treenannut eniten, se nähdään ensi lauantaina.

Juniorisarjan SM-tittelistä pelataan siis lauantaina 19.1. aamulla klo 10.00. Ilmoittautuminen sarjaan päättyy 9.45 ja sarjaan saa osallistua kuka tahansa vuonna 1995 tai myöhemmin syntyneet suomalaiset, tai viisi vuotta Suomessa asuneet pelurit.

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013

Lisätiedot löytyvät tästä

SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Nappulasarjan ennakko

Tiedottaja  15.01.2013  17:00

Nappulasarja on tulokassarjan tavoin ainoastaan SM-kisoissa järjestettävä turnaus. Sinne ovat tervetulleita kaikki vuonna 2000 syntyneet ja sitä nuoremmat pelurit. Heidän pitää olla suomalaisia, tai vähintään viisi vuotta Suomessa asuneita.

Viime vuonna helsinkiläinen Justus Erälaukko voitti tiukkaakin tiukemmassa finaalissa turkulaisen Aleksi Erikssonin, pronssin mennessä Markus Tavastille, joka löi Mikael Haverisen. Viime vuonna sarja oli kaikin puolin onnistunut, kun pelaajia oli peräti kymmenen ottamassa mittaa toisistaan. Toivottavasti tänä vuonna Veritas Stadionilla nähdään vähintäänkin yhtä paljon nappulaikäisiä.

Tänä vuonna hienoisena ennakkosuosikkina nappulamestaruuteen lähtee kuitenkin viime vuonna finaalin hävinnyt Aleksi Eriksson. Eriksson on pelannut tällä kaudella kolmessa pelatussa turnauksessa Erälaukkoa paremmin sekä junioreiden, että avoimen joka turnauksessa. Erälaukon lisäksi varteenotettavia haastajia ovat myös viime kauden kolmonen Markus Tavast, sekä nelonen Mikael Haverinen. Tästäkin sarjasta on siis odotettavissa jälleen todella mielenkiintoinen.

Suojasen mitalikolmikko: 1. Eriksson, 2. Erälaukko, 3. Haverinen.

Nappulasarja pelataan lauantaina 19.1. SM-kisoissa, johon ilmoittautuminen päättyy klo 9.45, ja aloitetaan heti, kun kaikki nappulat ovat vapautuneet juniorisarjasta.

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013

Lisätiedot löytyvät tästä

SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Naisten sarjan ennakko

Tiedottaja  14.01.2013  18:57

Naisten sarjassa ei tälläkään kaudella valitettavasti ole nähty osallistujatungosta; Oulussa kisaa ei järjestetty ollenkaan, mutta sentään Helsingissä muutama pelaaja kävi Openissa ja Pihlajanmäessä. Tässä sarjassa ennakkosuosikkina on hallitseva Suomen mestari Netta Jousi. Jousi on ollut kahdessa pelatussa kisassa suvereenisti paras suomalainen (Helsinki Openissa voiton nappasi venäläinen Irina Belavina). Paikalle saapuessaan viime kauden hopeamitalisti Tarja Lindberg antaisi hyvän vastuksen Jouselle. Myös naisten mm-pronssia, mm-joukkuekultaa, sekä lukuisia Suomen mestaruuksia voittanut Minerva Martiskainen paikalle saapuessaan olisi suosikkina voittoon. Toivon mukaan kuitenkin saadaan paljon pelaajia, ja kisa ylipäätään pelatuksi.

Naisten sarja pelataan SM-kisoissa sunnuntaina 20.1. n. klo 13.00. Ilmoittautuminen sarjaan päättyy 12.45, ja siihen saa osallistua kaikki suomalaiset, tai vähintään viisi vuotta Suomessa asuneet naiset.

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013

Lisätiedot löytyvät tästä

SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Tulokasennakko

Tiedottaja  13.01.2013  11:38

Näin sunnuntain ratoksi julkaisemme ennakon tulokkaille tarkoitetusta sarjasta. Tulokassarja on aina mukava lisä SM-kisoihin, ja hyvä vetonaula uusille pelaajille. Myös näissä kisoissa odotetaan tason olevan hyvä.

Viime vuonna Janne Vepsäläinen nappasi kullan ennen hyvin pelannutta Vesa Koskelaa. Tänä vuonna suosikit voittoon ovat Rautakosket Janne ja Jere, sekä Lari Vähäkangas, jotka ovat loistolöytöjä Lätkä & Säbä -messuilta. Jo ensimmäisessä kisassaan Pihlajanmäessä Janne ja Lari iskivät junioreissa playoffeihin, Jeren jäädessä parin pisteen päähän. Janne pääsi vielä kakkosdivarissakin playoffeihin. Kun tähän lisätään vielä se, että nimenomaan tulokkaiden sarjaan on löytynyt vuosien varrella yllättäjiä SM-kisoihin saapuneista ensikertalaisista, niin tämän sarjan SM-mitaleista nähdään varmasti hurja ja mielenkiintinen kamppailu.

Tulokassarja pelataan SM-kisoissa lauantaina 19.1. n. klo 12.45. Ilmoittautuminen päättyy n. klo 12.30.
Sarjaan voivat osallistua sellaiset pelaajat, joiden ensimmäinen osallistuminen Suomen pöytäjääkiekkoliiton kilpailuihin on ollut edellisten SM-kilpailuiden jälkeen eli aikaisintaan 24.3.2012 Pihlajamäen rankingkilpailussa. Pelaajalla ei kuitenkaan tarvitse olla aiempaa kisakokemusta eli ensikertalaisenakin sarjaan voi osalistua. Lisäksi nappulaikäiset pelaajat, jotka ovat pelanneet vain juniorisarjoja, ovat osanottokelpoisia. Osallistujien tulee lisäksi olla suomalaisia tai vähintään viisi vuotta Suomessa asuneita ulkomaalaisia.

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013

Lisätiedot löytyvät tästä

SM-kisat Turussa 19.-20.1.: Ennakoarvioinissa Veteraanisarja

Tiedottaja  12.01.2013  21:46

Pöytäjääkiekon SM-kisoihin on enää viikko aikaa, joten on ennakoiden vuoro. Suomenmestaruus ratkaistaan kuudessa sarjassa Turussa ensi viikonloppuna. Tulemme julkaisemaan jokaisesta sarjasta lyhyen ennakon ennen kisoja periaatteella sarja/päivä. Ensimmäisenä vuoron saavat lajin kokenein ryhmä eli veteraanit.

Aiemmin tällä kaudella veteraani-sarjaa ovat dominoineet Petteri Sevon (2 voittoa, hopea) ja Kimmo Eriksson, (1voitto). Mitalikolmikkoon kolmessa pelatussa kisassa on kuitenkin yltänyt kaksi hopeaa kahdessa kisassa napannut Oulun Jari Sahlgren, hyvää nousujohteista peliä pelaava Pasi Honkanen, Janne Roivas, sekä Oulussa pelaileva Tapio Lämsä. Odotettavissa on siis mielenkiintoinen sarja, jossa ennakkosuosikkina hallitseva Suomenmestari Petteri Sevon. Viime vuonna finaalitappion Sevonille kärsinyt Janne Kokko saapuessaan kuitenkin on aina paha vastustaja, unohtamatta tietenkään Sahlgrenia ja Erikssonia. Luvassa on varmasti odotettu ja yllätyksellinen sarja.

Veteraanisarja pelataan SM-kisoissa lauantaina klo 10.00. Ilmoittautuminen sarjaan päättyy klo 9.45. Paremmuutta pääsevät mittaamaan kaikki vuonna 1973 syntyneet tai sitä vanhemmat henkilöt, jotka ovat Suomen kansalaisia tai vähintään viisi vuotta Suomessa asuneita.

SM-kisat Turussa Veritas stadionin Ravintola Ole:ssa 19.-20.1.2013 Lisätiedot löytyvät tästä

Helsinki Openin juhlavuosi

Tiedottaja  17.11.2012  00:17

Jo 10:s Helsinki Open päättyi viime vuoden tapaan venäläisjuhliin. Nuori Maxim Borisov kaatoi finaalissa Ahti Lammen otteluin 4-2. Borisov sai näin sangen maukkaan hyvityksen viime vuoden
kitkerälle puolivälierätappiolleen Lampea vastaan. Pronssi matkasi Latviaan ruotsalaisen Carl Bindekransin kera.

Juniorit pelattiin kotimaisten pelaajien kesken kärkeen nousi Antti Suojanen kaatamalla miehistyneen Jan Pelkosen. Pronssi matkasi runkosarjan kakkoselle Kevin Erikssonille.

Naisten puolella mukaan päästettiin myös ulkomaalaiset pelaajat ja sen myötä venäläinen Irina Belavina pääsi kaappaamaan voiton ennen järjestäjäseuran Netta Jousta, joka vastasi kunniakkaasti
kisan tulospalvelusta. Pronssille nousi Ruotsin Sissie Wikström.

Veteraanit olivat auki vain kotimaisille pelaajille. Siellä Kimmo Eriksson kaatoi finaalissa alkusarjassa tappiottoman Petteri Sevonin. Pronssi matkasi runkosarjasijan perusteella Pasi Honkaselle.

Suomen suurin pöytälätkäturnaus

Tiedottaja  26.10.2012  03:51

Klasssisen joululahjapelin - pöytälätkän - taitajat kerääntyvät Olympiastadionille tulevana lauantaina 27. lokakuuta 2012. Urheilupyhätössä pelataan maailmanliigan osakilpailu Helsinki Open.

Turnaus kerää paikalle Suomen huiput ja maailman kärkinimiä mm. Venäjältä, Ruotsista ja Tshekistä. Paikalle odotetaan noin 70-80 pelaajaa.

Kyseessä on juhlaturnaus, sillä tapahtuma järjestetään jo kymmenettä kertaa.

Kovimmat pelit nähdään finaalisarjassa (alkaen 13.30) ja pudotuspeleissä (17.00).

Turnauksessa pelataan kaikille avoin sarja. Aiempi kokemus lajista on hyödyksi, jos ei aio hävitä kaikkia otteluitaan. Ensikertalaisille osallistumismaksu on 5 euroa. Sisäänkäynti Stadikan tornin juuresta. Ennakkoilmoittautuminen turnaukseen päättyy pe-iltana.

---

Lisätietoja antaa Niko Tuominen (050-3568250).

Turnauksen sivut: http://helsinkiopen.poytajaakiekko.com
Tapahtuman järjestää Suomen pöytäjääkiekkoliitto ja Akateeminen pöytälätkäyhdistys.

Uusi kausi vauhtiin Oulussa!

Tiedottaja  29.08.2012  14:48

Uusi plätkäkausi on taas starttaamassa tutulla ja turvallisella Oulun kisalla. Täällä jaetaan ensimmäiset ranking-pisteet Stavangerin MM-kisoja
ajatellen, sekä haetaan lämpöä kansainväliseen Helsinki Openiin.

Pelipaikkana siis jälleen kerran Oulun lyseon liikuntasali, kaikki
osallistujat ovat ehdottoman tervetulleita ja toivottuja! Lauantaina
1.9.2012 pikkukiekko tippuu muovijäähän!

Lisätietoja turnauksesta löydät ylävalikon kohdasta ”Seuraavat turnaukset”

-Juho Rautio

TAIGARANKING & JOUKKUE-SM 2012

Tiedottaja  05.05.2012  17:04

Taigaranking Lohjan Harjulassa houkutteli viikonlopun aikana noin 50 peluria, aloittelijasta kokeneempaan kaartiin. Viikonloppuna pelattiin tiiviiseen tahtiin paljon eri sarjoja. Normaalista rankingista poiketen ohjelmassa oli SM-kisojen tapaan rookiesarja, joka houkutteli ainakin isäntäseuran, Talpelan Taigan, iloksi viisi innokasta ensikertalaista. Paikat kesäkuussa Riikassa pelattaviin EM-kisoihin ovat nyt kussakin sarjassa selvillä, vaikka ei vielä virallisesti laskettuna.

JUNIORIT: TUTTU VOITTAJA

Juniorisarjassa nähtiin heti aluksi yllätys. Pelaamalla kisan Antti Suojanen olisi varmistanut viimeisen kisapaikan Riikan EM-kisoihin, mutta jäi ilmeisesti kisajärjestelyjen toimivuuden vuoksi pois. Oli miten oli, nuori Justus Erälaukko nappasi näin neljännen kisapaikan Teemu Koskelan, Jan Pelkosen sekä Kevin Erikssonin jatkoksi.

Itse sarjassa nähtiin seitsemän peluria, jotka taistelivat paikasta neljän joukkoon. Runkosarjan vei puhtaalla pelillä Kevin Eriksson, joka esitti hyviä otteita päästämällä vähiten, sekä tekemällä eniten maaleja. Kevinin jälkeen olikin kolme seuraavaa sijaa todella tiukilla; Koskela, Aleksi Eriksson ja Erälaukko olivat kaikki tasapisteissä keskinäisten pelienkin päättyessä tasan. Lopulta pelaajat sijoittuivat Edellä olevan järjestyksen mukaisesti keskinäisissä otteluissa tehtyjen maalierojen perusteella.

Playoffeissa ei yllätyksiä nähty. Kevin eteni Justuksesta finaaliin kohtalaisen helposti sekä Koskela suvereenisti Aleksista. Runkosarjan sijoituksen turvin Aleksi Eriksson nappasi pronssimitalin! Finaalissa Koskela näytti jälleen paremmuutensa ja voitti sarjan ilman suurempia ongelmia häviten vain ensimmäisen ottelun.
Koskela vei kauden rankingin suvereenisti, häviten vain kerran finaalissa (Oulu ranking, voittaja Pelkonen).

EM-kisoihinlähtijät: Teemu Koskela, Kevin Eriksson, Jan Pelkonen, Justus Erälaukko.

VETERAANIT: YLLÄTYKSIEN KISA, FINAALISTA TRILLERI

Veteraanien runkosarjassa nähtiin heti pari yllätystä; viime kisan finalistien Pasi Honkasen ja Tom Häggin kahta viimeistä sijaa voidaan pitää yllättävänä. Positiivisena yllätyksenä tätä nykyä harvemmin pelaava Tarja Lindberg selviytyi neljäntenä jatkoon. Kolme ensimmäistä sijaa nappasivat odotetusti Janne Kokko, Petteri Sevon ja Kimmo Eriksson.

Välierissä Lindberg teki huikean tempun ja pudotti Kokon finaalista selkein ottelunumeroin suoraan 3-0! Toisessakin välierässä Eriksson kaatoi Sevonin niinikään 3-0. Kolmannen sijan mennessä r0unkosarjan perusteella Kokolle, oli ratkottavana "enää" kauden viimeisen kisan voitto.

Finaalista kehkeytyikin todellinen jännitysnäytelmä, kun Erikssonin otteet hieman hiipuivat ja Lindberg sai kokemuksen voimalla niskaotteen aina neljännen ottelun jatkoajalle, jolloin Eriksson sai otettua pelin hallintaansa vieden jatkoajan, sekä maagisen viidennen ottelun maalilla. Näin Eriksson nappasi viimeisen kisan voiton.

Kauden veteraanirankingin vei Jari Sahlgren. Eriksson ja Sahlgren jäivät rankingissa tasapisteisiin, ja kun molemmilla on plakkarissaan vielä kaksi turnausvoittoa, Sahgrenin kaksi hopeaa Erikssonin yhtä vastaan ratkaisee rankingin Jarin eduksi. Sahlgren ei näillä näkymin lähde kisoihin, joten lähtijät näyttävät tältä: Kimmo Eriksson, Petteri Sevon, Janne Kokko ja Vesa Koskela.

ROOKIET: HYVÄ TASO JA PALJON MAALEJA

Hyvän mainostuksen aikaansaamana rookietittelistä saapui taistelemaan viisi aloittelevaa peluria. Runkosarjan voiton nappasi Juhani Pirjamo, toiseksi sijoittui Samppa Häyrinen, kolmanneksi Sasu Turunen ja viimeisen playoffpaikan lunasti Roope Hyvönen. Ainoana putoajana Daniel Gorkman, joka ei maalitililin aukeamisesta ja parista tiukasta ottelusta huolimatta saanut pistetiliään karttumaan. Playoffeissa Pirjamon kovan vireen sai kokea Hyvönen. Yhden ottelun-systeemillä pelatut playoffit on aina raaka laji. Pirjamon seuraksi finaaliin liittyi Häyrisen voittanut Turunen. Finaalista kehkeytyi jännittävä, mutta lopulta ratkesi Pirjamon sarjan parhaaseen puolustukseen. Runkosarjan perusteella Samppa Häyrinen vei pronssimitalin mukanaan.

NAISET: YKSI YLITSE MUIDEN

Lohjan rankingin naisten sarjaa kuvasti hyvin se, mikä on kausina ollut ikävä ongelma. Nimittäin pelaajapula. Nytkin oli positiivinen yllätys, että edes sarjaa saatiin järjestettyä. Saati sitten, että pelattiin muutakin kuin suora finaali. No, ehkä tulevalla kaudella asia korjaantuu johonkin suuntaan. Sarjassa oli siis kolme osanottajaa. Finalistien Netta Jousen ja Lindbergin ero ulosjääneeseen Lehtikankaaseen oli kohtalaisen selvä vielä Lohjalla, mutta saa nähdä mitä kesän aikana tapahtuu. Monet pelaajat ovat nouseet suosta korkeuksiin nimenomaan kausien välissä, kesän treenijakson aikana.
Mutta, Jousi ja Lindberg siis finaaliin. Jousi vei kauden rankingin sekä viimeisen turnauksen voiton, otteluvoitoin 3-1, ilman sen suurempia ongelmia.

AVOIN:

Alkusarja ilman suuria yllätyksiä
Avoimien alkusarjaan lähdettiin ristiriitaisissa tunnelmissa. Jotkut olivat jo varmistaneet EM-kisapaikkansa, jotkut tavoittelivat sitä viimeisellä oljenkorrellaan, ja jotkut taas olivat menettäneet viimeisenkin toivonsa. Mutta yksi asia oli varma. Tästä kisasta oli tulossa jännittävä, sillä ne jotka olivat jo menettäneet mahdollisuutensa jatkoon, tai joiden mahdollisuudet olivat olemattoman pienet, pelasivat paineettomina ja sekoittivat pakkaa hyvin. Itse asiaan. Alkusarjassa ei sen suurempia yllätyksiä nähty. Mainittavina asioina voi ehkä pitää Suojasen alkusarjan heikkoa menestystä, finaalisarjassa useaan kertaan tällä kaudella vieraillut Suojanen, putosi nyt ykkösdivariin hyvin selvästi. Toisena todella hyvän päivän pelanneen Tarja Lindbergin putoamisen kakkosdivariin.Positiivisena asiana voi pitää melko vähän pelanneen Jousen ykkösdivaripaikkaa.

Divariuudistus otettiin vastaan innostuneesti
Sijoitussarjoissa nähtiin mielenkiintoinen uudistus. Divariplayoffit. Eli neljä divarin parasta playoffeihin. Suuren suosion tavoittanut systeemi tavoitti myös edellistä kovempaa yrittämistä heikon alkusarjan pelanneilta ja muiltakin. Kakkosdivarissa huikeasti pelasi Aleksi Eriksson, joka nappasi divarin toisen sijan pudottamalla Jali Salon suoraan 3-0, ja sen jälkeen haastamalla Tom Häggin hyvin finaalissa, mutta häviten niukasti. Ykkösdivarissa voiton vei hyvin pelannut, mutta varmasti alkusarjassa yhdeksänteen sijaan pettynyt, veteraanivoittaja Kimmo Eriksson, joka voitti ensin Timo Toivosen, ja sen jälkeen Suojasen finaalissa.

Suosikit jyräsivät finaalisarjassa
Finaalisarjassa lähtikin sitten käyntiin todellinen taistelu. Vielä oli paikkoja jakamatta ja kauden rankingvoitto ottamatta. Sarjassa nähtiin loppujen lopuksi sitten vain yksi yllätys. Ville Hietalan nousu playoffeihin kuudennelta sijalta jätti Juha Erälaukon playoff-viivan ulkopuolelle.

Pudotuspelit Ollilan juhlaa
Kuten on tähän mennessä totuttu näkemään, sijoitukset kahdeksan parhaan joukossa voivat olla aivan sekaisin. Jos olet ensimmäinen, se ei tarkoita, että saisit helpoimman vastuksen. Näin kävi tänäänkin, kun myös alkusarjansa voittanut Janne Kantola, kohtasi finaalisarjan kahdeksannen, Janne Ollilan. Ilmeisesti koko näiden kahden Naantalin liigan taisteluparin uran aikana, kaksikko ei ole kohdannut avoimen sarjan playoffeissa. Sarjasta kehkeytyi jännittävä, pelurit napsivat voittoja tasatahtiin, mutta ratkaisu nähtiin kuudennen ottelun lopussa koneella takanurkkaan Ollilan hyväksi.

Sarjan toiselle sijalle sijoittui myös vanha konkari, maratonrankingin ehdoton ykkönen, Kristian Iso-Tryykäri, joka kohtasi Juho Raution. Tämä kaksikko napsi voittoja niinikään tasatahtiin aina sarjan loppuun asti. Kaavan uhkasi seitsemännessä ottelussa kääntää Iso-Tryykäri, mutta tilanteen ollessa 1-2 Kristianille, Rautio ensin tasoitti, ja parin sekunnin päästä ratkaisi ottelun Maltsevilla. Finaalisarjan kolmanneksi sijoittui kauden sensaatio, Teemu Koskela ja kohtasi hyvän turnauksen pelanneen Ville Hietalan. Sarjassa ei hirveästi Hietalan vire painanut, kun Koskela porskutti kohti välieriä voittaen sarjan selkein numeroin 4-1. Viimeisessä, ennakkoon hieman kutkuttavassa puolivälierässä, kohtasivat puolustusvoittoiset pelaajat. Taigan ykköspelaaja Santtu Sainio, sekä juuri rakennetun Pallokalan Mika Myllykangas. Aluksi sarja olikin puolustusvoittoinen, kun Sainio vei kaksi ensimmäistä päästäen vain yhden maalin. Tämän jälkeen sitten Sainio veikin hyökkäyksellä ja maaleja tehtiin molempiin päihin. Santtu teki tarvittavat maalit joka ottelussa, ja voitti sarjan puhtaasti 4-0.

Välierissä kohtasivat kauden mittaan pariin kertaan kohdanneet, tasaiset pelaajat Koskela ja Ollila. Tästä sarjasta voi todella sanoa, että se oli puolustusvoittoinen. Vain ensimmäisessä ottelussa onnistuttiin tekemään yli kolme maalia. Paremman puolustuksen, ja tehokkaamman hyökkäyksen turvin, viime kauden Naantalin päätösrankingin voittaja Ollila eteni finaaliin otteluvoitoin 4-2. Toisessa välierässä kohtasivat todella tiukkoja sarjoja pelanneet Sainio ja Rautio. Tästäkin sarjasta onnistuttiin tekemään tiukkaakin tiukempi, ja se venyi aina seitsemänteen otteluun asti. Raution ottelun lopun tsuppailut siivittivät hänet voittoon, ja viimeinen ottelu päättyi maalein 4-2. Sainion uran ensimmäinen finaalipaikka jäi odotuttamaan itseään, mutta Raution vastaava toteutui. Koskela vei pronssia runkosarjan sijoituksen mukaisesti. Pronssista on tulossa Koskelalle jo jonkinmoinen perinne. Jo kolmannessa kisassa peräkkäin Koskela on pronssimitaleilla. Finaalissa kohtasivat siis Ollila ja Rautio. Ainakaan tällä kaudella he eivät ole kohdanneet, joten finaalista oli lupa odottaa jännittävää. Ja jännittävä sarjasta tulikin. Jokainen ottelu päättyi maalin erolla, yksi jatkoajalla. Mutta aina päästiin vain yhteen lopputulokseen. Ollilan voittoon. Ollila siis voitti kauden viimeisen rankingin finaalissa Raution 4-0.

Näin on ratkaistu viimeisetkin EM-kisapaikat. Monet ovat joko itse laskeneet tuloksia, tai sitten laiskoina odottelevat malttamattomina virallisia päivityksiä. Seuraavaksi näkyy tämän kauden rankingin top-20 ja siinä spekulointeja.

sij. nimi pts
1. Teemu Koskela 351
2. Ahti Lampi 340
3. Janne Ollila 335
4. Juho Rautio 323
5. Juha Erälaukko 314
6. K. Iso-Tryykäri 305
7. Janne Kantola 268
8. Santtu Sainio 253
9. Jan Pelkonen 238
10. Otto Pesälä 236
11. Vesa Huotelin 230
12. Ville Hietala 227
13. Kevin Eriksson 219
14. Jari Sahlgren 218
15. Petrus Miettinen 214
16. Ismo Aulaskari 212
17. Petteri Sevon 211
18. Antti Suojanen 196
19. Sami Hellström 178
20. Magnus Ahlberg 169

SPEKULOINTEJA:
Ahti Lampi suoraan kisoihin hallitsevana Euroopan mestarina ja Santtu Sainio kisoihin maailmanliigan kautta. Näin jää kymmenen pelaajaa, jotka pääsevät kisoihin, näiden kahden jälkeen. Kuuleman mukaan jäisi kolme pelaajaa pois kisoista (Juha Erälaukko, Kristian Iso-Tryykäri, Jari Sahlgren). Näin jää muutama lisäpaikka vielä alapuolella oleville. Ilman ylimääräisiä poisjääntejä kisoihin lähtijät voisivat siis näyttää tältä; Ahti Lampi, Santtu Sainio, Teemu Koskela, Janne Ollila, Juho Rautio, Janne Kantola, Jan Pelkonen, Otto Pesälä, Vesa Huotelin, Ville Hietala, Kevin Eriksson, Petrus Miettinen.

TOINEN KISAPÄIVÄ; SUOMEN CUP JA SENTTERISKABA

Toinen kisapäivä aloitettiin Suomen Cupilla ja Sentteriskaballa. Suomen Cupissa mainittavana asiana voidaan pitää Niko Tuomisen hyvää menestystä. Tuominen voitti ensinnäkin uran ensimmäisen cup-ottelunsa näytöstyyliin Suojasesta, sen jälkeen voitti Miettisen ja vielä jatkoajalla Kantolan, kunnes välierissä tyssäsi Juha Erälaukkoon. Finaaliin selviytyivät siis Juha Erälaukko ja Santtu Sainio. Cup-otteluthan pelataan paras yhdestä systeemillä, jonka Erälaukko vei niukasti 1-0. Sentteriskabassa finaaliin taistelivat Otto Pesälä ja Kevin Eriksson. Tämän kauden Sentteriskaban mestari on Otto Pesälä.

KAUAN ODOTETTU JOUKKUE-SM

Joukkue-SM on tunnettu todella pitkästä pelikaavastaan ja joukkuehengestään. Yksittäisissä rankingeissa harvemmin joka maalia tuuletetaan, mutta joukkuekisoissa, kuin äänettömästä sopimuksesta, pelaajat ilmoittavat joukkuetovereilleen tilanteista, ja maalintehneen pelaajan joukkueen jäsenet kehuvat, ja vastajoukkueen jäsenet tsemppaavat omiaan. Sen vuoksi tämmöinen joukkuekisa on todella tärkeä lajille. Muistetaan, että tämä on herrasmieslaji, saadaan joukkuehenki taas yhteen, onnistumisen tunteet nousevat pintaan eri tavalla, kun vaikka pelataan rankingfinaalin seitsemättä jatkoaikaa, kuin joukkuefinaalin kapteeninmatsin jatkoaikaa. Yksi onnistuminen vaikuttaa koko joukkueen menestykseen. Tämä lisää painetta, mutta myös mielenkiintoa ja innostusta. Näissä itseperustetut (ei joukkuekisaan tarkoitettu) joukkueet nousevat arvoonsa. Näistä esimerkkeinä Talpelan Taiga, Pultti Amigos ja Pöly. Monta vuotta joukkueena pelanneena henki on todella korkealla, joka auttaa menestymään.

Ja sitten itse asiaan. Tänä vuonna kasaan saatiin yhdeksän joukkuetta, joten pelattiin vain yksi, todella pitkä alkulohko, jonka jälkeen kahdeksan joukkueen playoffit. Pienten tilastovirheiden korjailujen jälkeen runkosarjan voitti Pultti Amigos. Loput kotiedun ensimmäisellä kierrokselle lunastaneet olivat Pallokala, Turun Seudun Pöytäjääkiekko (TSUP) sekä hyvin pelannut Talpelan Taiga. Playoffien ensimmäinen kierros ei suuria epäselvyyksiä jättänyt yhtä ottelua lukuunottamatta. Talpelan Taigan ja Pölyn ykkösjoukkueen välinen ottelu oli tiukkaakin tiukempi, mutta Taiga onnistui voittamaan 7-6 ja eteni välieriin muiden runkosarjan perusteella olevien ennakkosuosikkien joukkoon.

Välierissä Taigan pyristelyistä huolimatta Pultti Amigos eteni finaaliin ongelmitta otteluin 9-2. Toisessa välierässä oli huomattavasti tiukempaa, mutta ratkesipa sekin käytännössä ennen viimeistä kierrosta. Ahti Lammen johdolla Pallokalat etenivät finaaliin otteluin 8-5, ja jättivät TSUP:in pronssiotteluun Taigan seuraksi. Pronssiottelu oli kahta viimeistä kierrosta lukuunottamatta tasainen. Mitalinnälkäinen Taiga ja pettynyt TSUP oli Taigan kannalta hyvä yhdistelmä, mutta lopulta Turku syttyi. Ei palamaan niinkuin Turun Palossa vaan syttyi pelaamaan pronssista, ja vei sen loppujen lopuksi selkeästä 11-4. Finaali Pulttien ja Pallokalojen välillä oli mielenkiintoinen. Pultti Amigos on ollut seura jo 19 vuotta, ja sen ajan he ovat tavoitelleet joukkuekultaa, kun taas Pallokalat on perustettu karkean arvion mukaan viikko tai korkeintaan kuukausi ennen kisoja. Ilmeisesti tämä myös näkyi pelissä, kun himopsyykkarinsa Juha Erälaukon johdolla Pultit saavuttivat uransa ensimmäisen SM-joukkuekullan! Onnittelut Teemu Koskela, Juha Erälaukko, Magnus Ahlberg ja Petrus Miettinen! Finaali päättyi lukemiin 15-9 jo ennen viimeistä kierrosta, kun viimeinen kierros päätettiin jättää pelaamatta. Joukkue-SM:n pelaajakohtaiset tilastot löydät täältä.

Näin on jälleen yksi kausi paketissa. Seitsemän kisaa pelattu, EM-kisoja odotellessa. Uusia kykyjä nähtiin, samoin myös huipulle nousemisia. Todella hyvä esimerkki tästä on Teemu Koskela. Tältä kaudelta plakkarissa rankingin voitto (27. rankingvoittaja!!!), SM-kulta junioreissa, SM-pronssi avoimessa sekä SM-kulta joukkuekisoissa. Näiden lisäksi vielä kaksi rankingpronssia, unohtamatta tietenkään kauden rankingin voittoa! Tästä kaverista kuullaan vielä, ehkä jo Riian EM-kisoissa? Jää nähtäväksi. Ensi kausi on MM-kausi. MM-kisat pelataan Norjassa kesällä 2013. Sitä ennen on kuitenkin seitsemän mielenkiintoista rankingkisaa, kuusi "bigsix-kisaa", maailmanliigoja sekä paljon paikallisliigaa. Kauden ensimmäinen ranking pelataan Oulussa, syyskuun ensimmäisenä päivänä. Siihen asti siis, jos emme paikallisliigoissa törmää, näkemiin, hyvää kesää ja hurjat tsempit EM-kisoihin lähtijöille!

Plätkäterveisin,
Antti Suojanen

TAIGARANKING & JOUKKUE-SM 2012

Tiedottaja  25.04.2012  22:48

Kisaviikonloppu Lohjalla





28.-29.4. pelataan Lohjan harjulassa kotimaisen pöytälätkäkauden päätösturnaus. Kisaviikonloppu käynnistyy lauantaiaamun erikoissarjoilla. Päivä huipentuu avoimeen sarjaan, jossa ratkaistaan viimeiset maajoukkuepaikat Rigan EM-kisoihin. Sunnuntaina lysti jatkuu legendaarisella Suomen-cupilla ja sentterikisalla. Viikonlopun päättää tunnelman kattoon nostava seurajoukkueiden SM-kilpailu.

Kaikki ovat taitotasoon tai aikaisempaan kokemukseen katsomatta tervetulleita osallistumaan viikonlopun sarjoihin. Sunnuntaita varten voit kerätä kasaan oman tiimisi ja tulla porukalla hakemaan tuntumaa pikkukaukalosta, ovella oleviin lätkän MM-kisoihin.


Harrastelijasarja

Lohjalla pelataan myös harrastelijoiden ja ensikertalaisten rookie-sarja. Avoimeen sarjaan saa osallistua kuka vain, ja se on myös toivottavaa, mutta ne jotka eivät uskaltaudu heti lajin huippujen kanssa samaan pöytään, voivat ottaa mittaa taidoistaan tässä omassa sarjassa. Nyt voit tulla näyttämään joululahja-Stiigalla opitut taitosi ja korjaamaan Rookiemestari-pokaalin parempaan talteen.


Kisailu maajoukkuepaikoista

Kauden viimeistä rankingturnausta leimaa taistelu maajoukkuepaikoista. Ahti Lampi hallitsevana euroopan mestarina ja Santtu Sainio maailman liigan kautta, tuovat Suomelle kaksi lisäpaikkaa avoimeen sarjaan. Heidän lisäksi kisaliput ovat plakkarissa hurjan kauden pelanneella Teemu Koskelalla, sekä Iso-tryykärillä, Rautiolla, Erälaukolla, Kantolalla ja Ollilalla. Lopuista neljästä paikasta tullaan käymään hurja kilpailu, johon jopa kahdellatoista pelaajalla on vielä sanansa sanottavana.

Junioreissa maajoukkuepaikat lienevät jo jaetut ja Suomi on lähdössä varsin iskukykyisellä joukkueella EM-kisoihin. Lohjalla nähdään, jatkuuko Koskelan dominointi junnuissa vai pystyykö joku haastajista vihdoin yllättäämään hänet.

Naisten sarja on kärsinyt kuluvalla kaudella osallistujapulaa. Toivottavasti kurssi kääntyy päätöskisassa ja sarja saadaan pelattua sekä maajoukkuepaikat jaettua. Huhut lupaavat hyvää, sillä Espoon suunnalla on kuulemma haettu pelituntumaa lähipäivinä.

Veteraaneissa maajoukkuepaikat ovat jo selvillä, mikäli yllättäviä poisjääntejä ei tule. Janne Kokko tuo lisäpaikan hallitsevana mestarina ja loput kolme paikkaa tulevat viemään Sahlgren, Eriksson ja Sevon. Viimeaikoina veteraanisarjassa on kuitenkin nähty kiitettävää osanottoa, joten huikea turnaus lienee nytkin luvassa. Juuri tullut juoru myös kertoo, että eräs kisapaikan lunastaneista saattaa pitää välivuoden arvokisoissa, täten soppa saa aimoannoksen pippuria lisämausteeksi.


Joukkue-SM

Pöytäjääkiekkokausi huipentuu tänäkin keväänä seurajoukkueiden väliseen SM-kilpailuun. Joukkuekisa nostaa perinteisesti tunnelman kattoon ja täten kruunaa kotimaisen kiekkokiertueen. Tänäkin vuonna luvassa on huikea mittelö Suomen kovimpien seurojen kesken. Parhaillaan on käynnissä kokoonpanojen muodostus ja pelipaitojen painatus. Myös seurasiirtomarkkinoilla kuhisee näinä aikoina, kun joukkueita täydennetään ja hiotaan muotoihinsa.

Viimevuoden mestarijoukkue Veto:n pelaajat ovat sittemmin hajaantuneet tahoilleen ja näin ennakkospekulaatioissa katseet kääntyvätkin suurseura-Pultti Amigoksen riveihin. Mustana hevosena kannattaa tarkkailla myös kyseisen seuran alajaostoa, hiukan mystistäkin Los Paquitos-ryhmittymää, joka on tuonut uuden aspektin pelin taktiseen puoleen. Paquitosin maaleista noin 90% tehdään puolustavilla pelaajille, ja tämä hurjien tuuletusten saattelemana.

Myös Pölyn tahtilajit ovat sunnuntaina suurennuslasin alla. Pystyykö uusi kapellimestari Vesa “Vesku” Huotelin virittämään orkesterinsa voitontahteihin, vai sekoittaako akateemisten rytmit jälleen isäntäjoukkue Talpelan Taiga, psyykkarinsa Jali Salon johdolla?

Tunnelmaa ehtii nostattaamaan vielä vaikkapa tiirailemalla Juha-Matti Santalan koostamaa tilastopakettia viimevuoden Joukkue-SM-kisoista


Suomen cup ja sentterikisa

Joukkuekisojen oheisohjelmana plätkäfaneja hellitään kahdella muullakin kauden mittaan ainutkertaisella kisalla. Kyseessä ovat Cup-periaatteella (häviöllä ulos - voitolla jatkoon), käytävä Suomen cup sekä oikeasta jääkiekosta tuttua rankkarikisaa muistuttava sentterikisa, jossa keskushyökkääjä vie veskarin kahville ja nostaa kiekon tyhjään reppuun. Tsup!


Tervetuloa

Kisaviikonlopun tarkat tiedot kilpailut-valikosta. Talpelan Taiga toivottaa kaikki tervetulleiksi kauden viimeiseen ja huikeimpaan pöytälätkämittelöön Suomessa.




Terveisin,
Talpelan Taiga
0456778097

Pöytäjääkiekon SM-kisat Olympiastadionilla 25.-.26.2.12 - Dominointia ja uusia mestareita

Tiedottaja  06.03.2012  22:43

Pöytäjääkiekon SM-kilpailut houkuttelivat Helsingin Olympiastadionille reilut 60 peluria taistelemaan avoimen, naisten, junioreiden, nappuloiden, veteraanien ja tulokkaiden mestaruuksista. Samalla vietettiin juhlakilpailua, sillä ensimmäisestä SM-taistosta tuli täyteen 20 vuotta.

Sitten itse asiaan

SM-kilpailut käynnistyivät lauantaina aamulla avoimen sarjan alkulohkoilla, joissa suuria
yllätyksiä ei nähty. Yhtenä mainitsemisen arvoisena asiana voidaan kuitenkin kertoa, että ahkerasti ulkomaitakin myöten kiertänyt Jani Herlevi jäi monen yllätykseksi pois jatkopeleistä.

Toisena voimme todeta muutamien entisten huippunimien paikalle saapumisen, sillä Jani Lappalainen ja Aki Teivainen olivat saapuneet paikalle vuosien tauon jälkeen. Unohtaa ei sovi myöskään tällä kaudella säästeliäästi kilpailleita Mika Myllykangasta ja useaan kertaan MM-finaalissa vieraillutta Roni Nuttusta.

Avoimen sarjan kolmesta lohkosta löytyikin tarvittava määrä pelureita paremmuus järjestykseen ja osa joutui Herlevin tapaan jättämään kilpailun, kiitos riittämättömän pistemäärän.!!!

Avoimen sarjan jälkeen olikin aika aloittaa veteraanien, junioreiden ja tulokkaiden sarjat joissa vilskettä ja vihellystä riitti.


VETERAANIT: Valta vaihtuu

Veteraaneissa nähtiin loistavat 15 pelaajaa, jotka ottivat toisistaan mittaa ihan tosissaan.
Runkosarjassa ei suuria yllätyksiä nähty, mutta sen sijaan viimeisestä playoff -paikasta taisteltiin verisesti viimeiselle kierrokselle asti. Loppuen lopuksi Janne Vepsäläinen joutui taipumaan yhden pisteen turvin tasapisteissä olleille Pasi Honkaselle, Mika Asumaalle sekä Tom Häggille.

Playoff -peleissä Runkosarjan näytöstyyliin voittanut Janne Kokko ei saanut Tom Hägistä suurta pään vaivaa ensimmäisellä kierroksella vaan jatkoi neljän parhaan joukkoon odotetusti.
Myös Petteri Sevon, Jari Sahlgren ja Kimmo Eriksson piti ennakkosuosikin viitan harteillaan tyylikkäästi etenemällä neljän joukkoon.

Toisella kierroksella Janne Kokon ja Kimmo Erikssonin sarjasta tuli todellinen nitro pursuit, sillä Ratkaisua haettiin seitsemännen ottelun jatkoajalta asti. Loppuen lopuksi Kokko teki ratkaisevan osuman ja eteni jännittävien vaiheiden jälkeen finaaliin.

Toisessa välierässä puolestaan Petteri Sevon esitti huikeaakin huikeampaa peliä ja vei Jari Sahlgrenia vastaan sarjan puhtaasti 4-0 voitoin.

Pronssiottelussa kohtasivat siis Kimmo Eriksson ja Jari Sahlgren.
Tästä tasaisesta parista mitaleille itsensä kampesi Eriksson. Sahlgren joutui taipumaan voitoin 3-2.

Finaaliotteluissa kohtasivat siis Janne Kokko ja Petteri Sevon. Finaalissa Kokko aloitti vahvasti edeten tiukkojen vaiheiden jälkeen 2-1 johtoon voitoissa. Kokko jatkoi vielä yhden ottelun verran johto asemaansa voittaen seuraavankin peräti 5-1. Tästä ei Sevon lannistunut vaan jatkoi omaa peliään. Usko omaan pelisysteemiin palkittiin, kun Sevon vei seuraavat kaksi peliä tasoittaen voitot 3-3:n. Näin ratkaisu venyi siihen maagiseen seitsemänteen otteluun. Siinä huikean kirivaihteen löytänyt Sevon ei antanut saumaa väsyneelle Kokolle, vaan vei ottelun nimiinsä 3-2. Näin ollen Petteri Sevon voitti uran ensimmäisen SM-kullan Veteraanien sarjassa.

Veteraanit TOP3
1. Petteri Sevon
2. Janne Kokko
3. Kimmo Eriksson

JUNIORIT: Yksi ylitse muiden

Junioreissa olikin, kuten kaikki varmaan osasi odottaa neljä selkeää kovaa ja sitten muut taistelivat lähinnä kunniasta ja pelaamisen ilosta.

Runkosarjassa suurin ennakkosuosikki Teemu Koskela olikin kuin yllättäen jätetty toiseksi, kun Janne Ollilan koulukunnasta kohti Suomen huippua hiipivä Jan Pelkonen kiinnitti itselleen runkosarjan kärkipaikan. Kolmas ja neljäs sija menivät Kevin Erikssonille ja Antti Suojaselle.

Playoff -hekumaa päästiin jo ensimmäisellä kierroksella maistamaan, kun välieriin tiensä oli selvittänyt Antti Suojasta lukuun ottamatta Pelkonen,Koskela ja Eriksson.

Suojanen joutui taas huikean pelivireen löytäneen Justus Erälaukon hampaisiin, sillä tilanne oli neljän pelatun ottelun jälkeen 2-2. Suojanen sai kumminkin pelinsä kulkemaan paremmin ja näin ollen Justus Erälaukon tie oli tullut päätökseen. Suojanen odotetusti välieriin voitoin 4-2.

Välierissä Suojanen nosti entisestään tasoaan ja runkosarjan voittanut Pelkonen taas ei saanut mitään aikaiseksi. Suojasen tie finaaliin lohkesi helpohkosti suoraan 4-0. Toisessa välierä parissa Koskela ja Eriksson taistelivat vain pelin enemmän. Koskela oli rautaa ja Eriksson sai kokea karvaasti Koskelan huippupelin tuloksen. Koskela finaaliin voitoin 4-1.

Kevin Erikssonin napatessa pronssia Pelkosen silmien edestä oli enää Finaali jäljellä… Koskela ei finaalissa paljoa kiven kovaa vireeseen päässyttä Suojasta kumarrellut, vaan otti heti luulot pois. Sama tahti jatkui läpi finaalin ja voitot merkattiin luvuin 4-0 Teemu Koskelalle, joka näin ollen päätti junioriurakkansa SM-kisatasolla mestarina. Ensi vuonna mestarin nimi vaihtuu, sillä Koskela on silloin yli-ikäinen (vanhus) sarjaan.

Juniorit TOP3
1. Teemu Koskela
2. Antti Suojanen
3. Kevin Eriksson

TULOKAS:-Kokemus on valttia!

Tulokkaiden sarjassa nähtiin hienoa vääntöä ja aivan uusia pelaajia! Uusia tulokkaita olikin saapunut paikalle kahdeksan.

Runkosarjassa näytti olevan vain yksi mies. Janne Vepsäläinen oli kuumaa rautaa ja hehkuvaa laavaa, jota muut eivät saaneet millään aisoihin. Mies teki seitsemässä ottelussa peräti 42 maalia ja päästi vain 5. Toiseksi taisteli itsensä välillä erittäin kummallisilla kikoilla vastustajia hämmentänyt Vesa Koskela. Kolmannen ja neljännen sijan ja samalla viimeiset play off paikat nappasivat isä ja poika Bonnici.

Tulokkaiden runkosarjan upealla tavalla voittanut Janne Vepsäläinen ei pettänyt pleijerien ekalla kierroksellakaan, vaan otti suvereenin suorituksen jälkeen finaalipaikan voitoin 2-0 Kristian Bonnicia vastaan. Toisessa välierässä veteraani Vesa Koskela taisteli myös mainitsemisen arvoisesti finaaliin, kaataessaan Keith Bonnicin Vepsäläisen tapaan suoraan 2-0 otteluvoitoin.

Perheen sisäisessä pronssiottelussa poika Bonnici oli isän kertoman mukaan suuri ennakkosuosikki.
Kristian ei isäänsä pettänyt, vaan vei pronssiottelun nimiinsä voitoin 2-0 vahvan puolustuspelin voimalla (ainoastaan yksi päästetty maali). Uskoaksemme tästä pojasta kuullaan vielä.

Finaalissa kohtasivat toisilleen entuudestaan tutut Vepsäläinen ja Koskela. Koskelan veteraani-ikä ei tuonut peliin riittävää kokemusta, vaan lähinnä kovaa taistelua, joka siivitti parivaljakon ratkaisevaan kolmanteen otteluun. Ratkaisevassa pelissä Vepsäläinen laittoi pikkumustaa riittävän useasti Koskelan maaliin joka toi miehelle upealla tavalla tulokkaiden SM-kultaa.

Tulokkaiden TOP3
1. Janne Vepsäläinen
2. Vesa Koskela
3. Kristian Bonnici


SUNNUNTAI – Yksi vanha ja kaksi uutta mestaria!

Sunnuntai alkoi avoimen sarjalla. Siinä ei tälläkään kertaa jääty yllätyksittä, kun finaalisarjojen viimeisillä kierroksilla ratkottiin tukku play off paikkoja. Finaalisarjan viimeisten pelien jälkeen suurimmasta yllätyksestä piti kiinni Teuvo Moisa, joka omalla hyvin vahvalla pelillään yllätti kaikki ja oli viides. Samassa lohkossa myös juniori-ikäinen Jan Pelkonen näytti että täältä pesee ja jätti loistokkaasti viime aikoina pelanneen Pultti Amigos peluri Petrus Miettisen playoff -pelien ulkopuolelle. Muuten finaalisarjan A lohkossa edettiin tutuilla nimillä playoff-taistoon.

Toisessa lohkossa puolestaan Vesa Huotelin taisteli itsensä huipulle. Huotelinin kolmatta sijaa voidaan pitää todella kovanluokan suorituksena. Santtu Sainio puolestaan joutui taistelemaan tutusta poiketen viimeiselle kierrokselle asti jatkoon pääsystä ollen loppuen lopuksi seuratoveri Antti Suojasta pisteen verran parempi. Tässäkin lohkossa muut sijat menivät suosikeille!

Playoffit käyntiin ilman yllätyksiä

Play off pelien ensimmäisellä kierroksella suosikit pitivät pintansa. peräti kuusi sarjaa meni suoraan 4-0 poikki ja kaksi muuta voitoin 4-2. Edes Moisan, Huotelinin tai aikaisemmin ensimmäisen SM-kultansa voittaneen Sevonin taistelut eivät riittäneet vaan tie katkesi armottomasti.

Toisella kierroksella puolestaan oli jo paljon tiukempaa, kun ainoastaan Roni Nuttunen pystyi laittamaan sarjan poikki puhtaasti 4-0 Kristian Iso-Tryykäriä vastaan. Kun Lampi ja Koskela olivat tehneet Nuttuselle seuraa oli Erälaukon ja Kantolan vuoro venyttää kaikkien päivää viemällä ottelu siihen ratkaisevaan seitsemänteen otteluun. Siinä Erälaukko oli upeiden maalien turvin parempi 3-2. Erälaukko siis neljän joukkoon.

Unelmafinaali ja uusi SM-mitalisti!

Välierissä Nuttunen sai vastaansa viime aikoina huippuvireen löytäneen Koskelan. Koskela aloittikin huimasti voittaen ensimmäisen ottelun näytöstyyliin 4-0. Nuttunen tästä sisuuntuneena ei antanut uuden sukupolven hyppiä silmilleen, vaan loihti kiekkoa maaliin niin että seuraavat 4 ottelua merkattiin Nuttusen eduksi. Nuttunen finaaliin Koskelan hyvästä haastosta huolimatta voitoin 4-1.

Toisessa otteluparissa Erälaukolla oli varmasti sanansa sanottavana Lampea vastaan, sillä kaverukset ovat kohdanneet useampaan otteeseen viime aikoina. Kaikki kohtaamiset ovat menneet Lammen eduksi murskaavasti voitoin 4-0. Tälläkään kertaa Erälaukko ei saanut selitellä muuta kuin epäonnista peliään ja Lampi jälleen kerran näytöstyyliin finaaliin voitoin 4-0.

Pronssiottelussa kohtasivat seuratoverit Erälaukko ja Koskela. Selvästi pettynyt Erälaukko sai niellä lisää lajin karvasta kalkkia, kun himmeimmän mitalin ratkaisu saatiin vasta viidennen ottelun jatkoajalla. Ratkaisu tuli kovan vääntämisen ja kääntämisen jälkeen epäonnisesti, kun Erälaukko suti omaan maaliin. Näin ollen Koskela täydensi viikonlopun nappamalla uran ensimmäisen avoimen sarjan SM-mitalin.

Finaalissa vastakkain oli ns. unelmapari, kun lajia viimeiset kymmenen vuotta Suomessa dominoineet Nuttunen ja Lampi kohtasivat pitkästä aikaa. Nuttunen hamusi mestaruuspyttyä takaisin, sillä Lampi on vienyt viimeiset kolme bränikkää. Kaverukset pelasivat tasapäin ottaen voittoja vuoronperään. Ratkaisua jouduttiinkin hakea seitsemännen ottelun jatkoajalta asti, jossa sellaisen perus 10min tahkoamisen jälkeen Lammen huuto kuului pitkälle naapurustoon. Lampi ratkaisee ja Nuttunen joutuu jällen kerran viemään kotiin vain himmeämpää väriä. Lammelle siis jo uran neljäs perättäinen SM-kulta.

Avoin TOP8:
1. Ahti Lampi
2. Roni Nuttunen
3. Teemu Koskela

4. Juha Erälaukko
5. Juho Rautio
6. Janne Kantola
7. Janne Ollila
8. Kristian Iso-Tryykäri


NAPPULAT: -Huikea taso ja trillerifinaali

Vuonna 1999 tai sen jälkeen syntyneet tulevaisuuden toivot mittelivät 10 pelaajan voimin paremmuudesta. Turnaus oli viime vuotista huomattavasti tasaisempi ja runkosarjasta pleijareihin edenneillä oli jokaisella mahdollisuuksia onnistuessaan. Runkosarja pelattiin yksinkertaisena sarjana jokainen jokaista vastaan, eli pelejä kertyi 9 kpl jokaiselle.
 
Mukana olivat mm. naisten joukkue maailmanmestari Roosa Lehtikangas , 6 vuotias Iisko-Jouko Erälaukko ja isoveljensä Justus, kaksi Haverisen veljestä ja viime vuoden voittajan Kevin Erikssonin pikkuveli Aleksi Eriksson Turusta .
 
Runkosarja oli iloista pelaamista, sisältäen paljon onnistumisia maalien muodossa. Ykkönen runkosarjassa oli Aleksi Eriksson, joka hävisi ainoastaan yhden matsin(Mikael Haveriselle). Haverista rasitti kolme tasuria ja hän oli toinen runkosarjassa. Justus Erälaukko oli kolmas pleijereihin menijä ja Markus Tavast neljäs .
 
Keskikastissa sijoista 5-7 pelasivat tasaisesti kolmikko Daniel Sadojevic-Jelacik, Aki Kauppala ja Roni Lehtimäki. Sijat 8,9 ja 10 menivät järjestyksessä Roosa Lehtikangas, Matias Haverinen ja Iisko-Jouko Erälaukko. Turnauksessa ei kukaan jäänyt ilman voittoa ja maalitili aukesi mukavasti jokaiselle.
 
Välierät pelattiin paras kolmesta. Niissä Aleksi oli sarjassaan niukasti Markus Tavastia parempi voittaen 1-0 ja 2-1 . Toisessa välierässä odotettiin tiukkaa vääntöä , sillä kaverukset Justus ja Mikael tahkosivat runkosarjassa tasan 1-1. Justus  sai pelinsä kulkemaan ja aiheutti Haveriselle turnauksen ensimmäisen sekä toisen tappionsa ja eteni ansaitusti finaaliin Aleksia vastaan.
 
Pronssiottelussa Markus onnistui hyvin ja kotiin tuomisena oli SM-nappulapronssi
voitoin 2-0. Haverisen paras tsemppi tuntui kadonneen hävityn välierän jälkeen.
 
Finaalissa jouduttiin heti ensimmäisessä ottelussa jatkoajalla Justuksen kiriessä Aleksin 2-0 johdon tasoihin. Aleksin kivikautinen jatkoajan alussa ajassa 3,07s kuitenkin lopetti sen matsin lyhyeen. Justus ei tappiosta lannistunut vaan lisäsi pökköä pesään, vieden seuraavat kaksi matsia äärimmäisen niukasti 1-0. Molemmissa matseissa yksi tehty peruskikka takanurkkaan ratkaisi. Neljäs matsi, joka lopulta oli sarjan viimeinen, oli katsojan silmin parasta jääkiekkoa. Numerollisesti matsi meni Justukselle 5-4. Justus johti matsia jo 4-1, tehden sentterin, peruskikan ja yhden pakilla. Aleksi nousi vielä tasoihin, mutta Justuksen pakkipomppu meni Aleksin epäonneksi sisään juuri ennen summeria. Näin koko finaalisarja Justukselle 3-1 ja Suomen mestaruus nappuloissa ansaitusti.

Justus paransi peliään runkosarjasta ja varsinkin puolustuspeli oli sarjan parasta. Voiton ratkettua riemulla ei ollut rajaa. Nähtiinpä kullan jo ratkettua tuuletusmallia tyyliin Erälaukko.
 
Nappuloiden top3: 
1. Justus Erälaukko
2. Aleksi Eriksson
3. Markus Tavast

NAISET: Pitkä odotus palkittiin vihdoin!

Naisissa nähtiin huikeaa taistelua, kun paikalle oli saapunut nippu uusia naamoja sekä vanhoja ”partoja”. Tarja Lindberg näytti kokemuksen syvää rintaääntä vieden runkosarjan tappioitta. Toiseksi itsensä taisteli myös kokemuksellaan Netta Jousi, joka nähtiin jo peräti 16 kerran peräkkäin kisaamassa mestaruudesta. Lopuista paikoista taisteltiinkin tasapäin sillä kaikki loput naispelaajat olivat tasapisteissä keskenään. Viimeiseksi vielä toistaiseksi jäi nuorin Roosa Lehtikangas maalieron turvin.

Playoff -peleissä ei sitten ennen finaalia nähty oikeastaan edes taistelua. Lindbergin ja Jousen ollessa aivan omaa luokkaansa joutui Arja ja Anu tyytymään taistelemaan pronssista.

Pronssiottelussa sitten olikin tilanne se että uusi SM-mitalisti oli astumassa pöytäjääkiekon upeaan maailmaan. Siitä uudesta maailmasta pääsi nauttimaan erittäin tiukkojen vaiheiden jälkeen Anu Lehtinen. Lehtinen oli hieman parempi ja näin ollen SM-pronssimitalisti.

Finaalissa nähtiinkin sitten kovaa taistelua. Pari jatkoaika voittoa ja muutaman hienon tärkeän maalin siivittelemänä Netta Jousi pääsi maistamaan erittäin makeaa kultaa, sillä finaalin 4-1 voitoin vienyt Jousi voitti ensimmäisen SM kultansa 16 yrittämällä. Netalla onkin kaikkia muita värejä jo hyllyt pullollaan, mutta se kirkkain puuttui. Netta sanoikin että tätä pitää juhlia ja kunnolla.
Onnea Netta.!

Naiset TOP3:
1. Netta Jousi
2. Tarja Lindberg
3. Anu Lehtinen

Teemu Koskela historian 27. rankingkisavoittaja

Tiedottaja  12.12.2011  21:40

Viikonloppuna Turussa uransa ensimmäisen avoimen sarjan rankingturnauksen voittanut Teemu Koskela liittyi harvinaiseen seuraan. Rankingturnauksia on pelattu vuodesta 1992 asti yhteensä 128. kisan verran. Koskela oli kuitenkin vasta 27. rankingkisavoittaja. Voittajien määrä on kasvanut viimeisen puolen vuoden aikana hurjalla tahdilla, kun ensin huhtikussa Janne Ollila liittyi "voittoklubiin" ja lokakuussa nimensä listaan sai hallitseva maailmanmestari Oleg Dmitrichenko ja nyt siis Koskela.

Seuraava uusi rankingvoittaja joutuu varmuudella odottamaan ainakin vuoden vaihtumista, sillä kausi jatkuu vasta vuoden 2012 puolella.

Teemu Koskela Turun pöytäjääkiekkovaltias -Turun seudun pelaajat vahvoja kotikisassa

Tiedottaja  11.12.2011  23:53

Turussa pelattiin lauantaina pöytäjääkiekkokauden kolmas rankingturnaus. Vuoden 2011 viimeistä rankingturnausta oli todistamassa 40 pelaaja eri puolilta Suomea. Heidän joukossa oli liuta maajoukkuepelaajia, jotka avasivat kautensa vasta Turussa. Kauden avauskisaan osallistuneet pelurit onnistuivatkin mallikkaasti, mutta päivän nimi oli lopulta kuitenkin vielä juniori-ikäinen Teemu Koskela. Helsinkiläinen Koskela voitti sekä juniorit että avoimen sarjan. Vastaavaa temppu on nähty viimeksi suomalaisilta supertähdiltä Roni Nuttuselta ja Ahti Lammelta. Veteraanisarjassa turkulainen Kimmo Eriksson voitti uransa ensimmäisen rankingturnauksen.

Koskela dominoi junioreita, Eriksson veteraaneja

Rankingturnaus aloitettiin pikkusarjoilla, kun juniorit ja veteraanit ratkoivat paremmuuden. Junioreissa nähtiin ilahduttavasti peräti 9 osallistujaa, joiden joukossa kaksi ensikertalaista. Yksi oli sarjassa ylitse muiden Teemu Koskelan napatessa kauden toisen voittonsa. Koskela voitti turnauksessa kaikki 14 otteluansa tyylipuhtaasti. Finaalissa kaatui turkulainen Kevin Eriksson. Pronssia nappasi kauden avauskisan pelannut naantalilainen Antti Suojanen.

Veteraaneissa nähtiin kova taisto mitaleista maajoukkuemiesten Jari Sahlgrenin, Petteri Sevonin ja Kimmo Erikssonin kesken. Runkosarjassa Eriksson oli etevin puhtaalla pelillä Sahlgrenin ja Sevonin seuratessa perässä. Välierissä Eriksson jatkoi puhdasta peliä kaatamalla Jouko Pelkosen suoraan neljässä ottelussa. Sahlgren eteni niin ikään vaivattomasti finaaliin voittamalla avausottelun tappion jälkeen neljä peliä putkeen. Finaalissa Eriksson ja Sahlgren järjestivät todellisen jännitysnäytelmän, jossa ratkaisu saatiin vasta seitsemännessä ottelussa. Siinä turkulainen Eriksson oli oululaista Sahlgrenia parempi ja nappasi näin ollen uran ensimmäisen turnausvoiton. Pronssia nappasi vantaalainen Sevon.

Maajoukkuepelaajat avaavat kauden vahvasti

Avoimen sarjan alkusarjoihin osallistui 35 pelaajaa. Suurimpien tähtien Ahti Lammen ja Roni Nuttusen palautuessa kansainvälisissä turnauksissa koetuista pettymyksistä katseet kohdistuivat kautensa avanneisiin maajoukkuemiehiin Janne Ollilaan, Magnus Ahlbergiin ja Janne Kantolaan, sekä tietenkin vahvan kauden alun pelanneisiin Juha Erälaukkoon ja Santtu Sainioon.

Tasaisista alkusarjoista selvittiin ilman suurempia yllätyksiä. Finaalisarjasta putoamisen karvasta kalkkia saivat tällä kertaa maistaa erityisesti Anders Stark ja Jan Pelkonen, jotka olivat kolmeen muun jatkoon menneen pelaajan kanssa tasapisteissä. Keskinäiset ottelut tiputtivat heidät kuitenkin jatkosta. Ennen Turun kisaa kolmantena EM-rankingissä ollut Kevin Erikssonkin koki karsiutumisen tuskan jäämällä pisteen finaalisarjapaikasta. Kauden avanneet maajoukkuepelurit sen sijaan osoittivat Kantolan johdolla heti, että kiekko liikkuu edelleen tutun tehokkaasti muovikaukalolla.

Ahlberg ja Ollila dominoivat finaalisarjaa

Finaalisarjassa kokeneet maajoukkuepelaajat Ahlberg ja Ollila paransivat koko ajan peliään päätyen lopulta tasapistein sarjan kärkeen. Keskinäisten otteluiden perusteella ykköspaikalta playoffeihin starttasi Ahlberg. Junioreissa loistanut Koskela selviytyi puolestaan viimeisenä pelaajana kahdeksan pelaajan playoffeihin. Kyseessä oli nuorukaisen ensimmäinen kerta avoimen sarjan playoffeissa.

Koskela taistelee loppuun asti!

Puolivälierissä nähtiin hurja määrä yllätyksiä, sillä naantalilainen Ollila oli ainoa kärkinelikosta, joka selviytyi välieriin. Hänkin ratkaisi välieräpaikan helsinkiläistä Juha Erälaukkoa vastaan vasta ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa. Finaalisarjan voittanut helsinkiläinen Ahlberg sai kokea seurakaverinsa Koskelan vireen liian kovaksi selkein lukemin. Runkosarjan kolmas, Lohjalainen Santtu Sainio, ei löytänyt keinoja oululaisen Juho Raution puolustuksen pysäyttämiseksi. Turkulainen Kristian Iso-Tryykäri sai todeta puolestaan Kantolan paremmakseen.

Välierissä Koskela sai vastaansa kokeneen Ollilan. Alku lupaili helppoa finaalipaikkaa Ollilalle, joka eteni jo 3-1 johtoon voitoissa. Koskela osoitti kuitenkin katsojille suurimman vahvuutensa pelaajana; periksiantamattomuuden ja uskon omaan peliinsä. Kärsivällisesti omaa peliään pelannut Koskela pystyi kuin pystyikin kääntämään huikean taistelun jälkeen välierän itselleen ratkaisevassa seitsemännessä ottelussa. Toisessa välierässä Kantola pudotti vakuuttavalla esityksellä Raution.

Finaalissa kohtasivat kaksi peluria, joilla ei aiempaa voittoa avoimesta ollut. Näin ollen historian kirjoihin tulisi varmuudella uusi nimi voittajien listaan. Tasatahtiin edenneessä finaalissa ensimmäisenä katkopaikkaan pääsi raisiolainen Kantola. Hänellä oli mahdollisuus ratkaista voitto kuudennessa ottelussa, mutta Koskela sai venytettyä ratkaisun jatkoajalle. Kun Koskela vei nimiinsä myös jatkoajan sai finaali arvoisensa päätöksen seitsemännessä kohtaamisessa. Siinä Koskelalle osui kaikki kohdilleen hänen viedessä ratkaisevan ottelun peräti 6-1 lukemin. Näin ollen vasta 17-vuotias Koskela pääsi juhlimaan uransa ensimmäistä rankingvoittoa. Helsinkiläinen Koskela pelaa vasta toista täyttä kautta rankigsarjaa, joten kyseessä on poikkeuksellinen lahjakkuus.

Koskela parempi kuin Nuttunen

Koskelan lyhyttä uraa kuvaa parhaiten sana voittaja! Koskela on voittanut jo junioreiden joukkuekisassa MM-hopeaa ja EM-pronssia. Henkilökohtaisista kisoista plakkarissa on jo PM- ja SM-kulta. Voittaessaan Turun rankingkisan Koskela teki myös suomalaista pöytäjääkiekkohistoriaa. Hänestä tuli ensimmäinen suomalaispelaaja sitten Erik Lindgrenin, joka on voittanut avoimen sarjan rankingturnauksen heti ensimmäisellä playoff-kerrallaan. Esimerkiksi avoimen sarjan kaksin kertainen maailmanmestari ja ehkäpä kaikkien aikojen maailman paras pelaaja Roni Nuttunenkin hävisi ennen ensimmäistä rankingkisavoittoaan neljä sarjaa. Tosin Nuttunen oli neljä vuotta Koskelaa nuorempi voittaessaan ensimmäisen rankingturnauksen.

PÖYTÄJÄÄKIEKKOTÄHDET PALAAVAT TURKUUN LAUANTAINA 10.12. !

Tiedottaja  06.12.2011  00:26

Turussa järjestetään pöytäjääkiekkokauden 2011-12 kolmas rankingturnaus lauantaina 10.12.2011.Rankingturnaus tuo Turkuun lajin kirkkaimmat tähdet. Mukana on useita viime kesän MM-kisoissa loistaneita kotimaisia pelureita.

Rankingturnauksessa ratkotaan voittajat neljässä sarjassa:
- veteraanit (1972 syntyneet tai sitä vanhemmat)
- juniorit (1994 syntyneet tai sitä nuoremmat)
- avoin sarja
- naisten sarja

Kilpailuihin voi osallistua kuka tahansa, joten ensikertalaisillakin on nyt erinomainen tilaisuus kokeilla mihin kaveriporukoissa hankitut taidot riittävät, kun vastaan saattaa asettua hallitseva euroopan- tai maailmanmestari.

Aikataulu
9.00 Kisapaikan ovet avataan
9.30 Ilmoittautuminen junioreiden ja veteraanien sarja päättyy
11.30 Ilmoittautuminen avoimeen ja naisten sarjaan päättyy. Naisten sarja alkaa avoimen sarjan sijoitusotteluiden jälkeen.
14.30 Lounaustauko
15.30 Pelit jatkuvat
20.00 Palkintojen jako

Lisätiedot löytyvät näiltä sivuilta kohdasta "Kilpailut" -> "Seuraavat turnaukset"

Turussa tavataan!

Pietari Open 2012 - Suomalaiset matkassa

Tiedottaja  16.11.2011  20:39


Maailman liigan kahdeksas osakilpailu pelattiin 12.11. nousevan pöytäjääkiekon keskiössä, Venäjän Pietarissa. Matkassa oli myös liuta suomalaispelureita. Myös Latvia, Ukraina ja Viro olivat edustettuina. Turnaus huipentui sunnuntaina järjestettyyn joukkuekisaan.

Venäläinen turnauskulttuuri järjestettyine kyydityksineen ja rahapalkintoineen oli houkutellut mm. maailmanrankingin koko kärkiviisikon paikalle. Muutenkin turnaus noudatti paikallista tuttua kaavaa, paljon osallistujia ja laaja, kova taso. Juhlallisten avajaisten jälkeen päästiin itse asiaan eli valkoisten Stiga-kaukaloiden ääreen.

Tuloksien osalta tuttua kaavaa ei kuitenkaan noudatettu sillä rankingin kirkkain keula jätettiin selvästi totuttua alemmille sijoille. Ainut joka piti pintansa tv-kameroiden paisteessa oli hallitseva maailmanmestari ja Helsinki Openin hiljattain voittanut Venäjän Oleg Dmitrichenko. Finaalissa, vasta seitsemännessä ottelussa, kukistui Latvian Matiss Saulitis, joka on tasaisen varmasti kiilaamassa itseään kohti maailmanrankingin kärkikymppiä. Dmitrichenko oli aiemmin tiputtanut Latvian Edgars Caicsin, Suomen ykköstykin Roni Nuttusen sekä välierissä Venäjän toisen junioritähden Maxim Borisovin, jonka edesottamukset kyseisessä sarjassa aiheuttivat epätavallista keskustelua liittyen lajin kirjoittamattomiin sääntöihin. Hallitsevan euroopanmestarin Ahti Lammen tie katkesi Venäjän Yanis Galuzoon, joka onnistui nyt ensimmäistä kertaa urallaan voittamaan Lammen pudotuspelisarjassa.

Tiivistunnelmaisen joukkuekisan voiton vei pietarilainen Northern Lights. Finaalissa kukistui niin ikään pietarilainen Pyramida. Suomalaisjoukkueet kampesivat itsensä divarivoittoon ja -pronssille.


Loppusijoitukset:

1. Oleg Dmitrichenko
2. Matiss Saulitis
3. Maxim Borisov
5. Ahti Lampi
6. Roni Nuttunen
18. Santtu Sainio
28. Teemu Koskela
42. Kevin Eriksson
46. Vesa Huotelin
50. Kimmo Eriksson
63. Teuvo Moisa
82. Aleksi Eriksson
84. Jani Herlevi

Yksilökisan tulokset:
http://scorpion.stigahockey.spb.ru/eng/tournament/id/153/

Joukkuekisan tulokset:
http://scorpion.stigahockey.spb.ru/eng/tournament/id/154/

Pietarin jälkeen pöytäjääkiekkokausi jatkuu kiivaan herkullisena niin Suomessa kuin maailmanliigan osaltakin. Riikassa pelataan 3.12. kauden kolmas Bigsix-turnaus ja heti viikko tämän jälkeen Suomen Turussa jatketaan kotimaista rankingkautta. Hyvänä veryttelynä näille suositeltakoon Turun, Pääskyvuoren mestaruuskisoja 26.11.

MM-kisojen jälkihumussa

Tiedottaja  06.09.2011  23:14


Turussa kesällä järjestettyjen pöytäjääkiekon MM-kisojen vaikutukset näkyivät selvästi seuraavan kauden avausturnauksessa. Oulussa nähtiin osallistujamäärältään pienin turnaus miesmuistiin, sillä viimeksi yhtä vähän pelaajia kansallisessa turnauksessa on nähty niillä ajoilla, kun hallitsevat mestarit alle kouluikäisinä vielä harjoittelivat senttereitään. Kilpailussa pelattiinkin väen vähäisyydestä johtuen varsin erikoisella turnausjärjestelmällä, vain yksi alkulohko, josta 16 parasta karsiutuivat finaalisarjaan ja loput 7 tahkomaan divaria. Vähäisestä osallistujamäärästä huolimatta Oulussa nähtiin varsin mukavaa läpsyttelyä ja yllätyksiäkin riitti.

Päivä lähti käyntiin myöhäisen kukonlaulun aikaan ja pelipaikalle alkoi pikkuhiljaa ovien auettua kerääntyä juniori- ja veteraanisarjaan mieliviä. Juniorisarjassa pelattiin 4:n hengen alkusarja, jonka kärkisijoille päässeiden Koskelan ja Pelkosen välillä nähtiin pelottavan tasokas finaali. Yllättävien käänteiden, ulostulleiden maalien ja ilmaveivien seurauksena Pelkonen kuittasi itselleen toisen juniorikullan jännittävän seitsemännen pelin jatkoajalla. Pronssia sai Aleksi Eriksson runkosarjan sijoitusten perusteella. Veteraanisarja eteni ilman suurempia yllätyksiä, viiden hengen alkusarjasta karsiutui ulos playoffeista Jouko Pelkonen, joka hävisi viimeisen kierroksen ratkaisevan ottelunsa Oulun ikiomaa apassia, Tapio Lämsää, vastaan. Pleijareissa kohtasivat näin ollen Sahlgren - Lämsä ja Kokko - Eriksson. Jarille tuttu Lämsä ei pystynyt laittamaan kapuloita rattaisiin ja Sahlgren eteni finaaleihin otteluvoitoin 4-0. Kokon ja Erikssonin välisessä mittelössä taasen kapuloita sinkoili sinne tänne ja yllätystä haettiin olan takaa, aamulla pelipaikan lattialta herätetty Kokko kuitenkin selvitti tiensä finaalipeleihin, vaikkakin vasta sarjan seitsemännessä ottelussa. Naisten sarjaankin oli useita halukkaita, jotka eivät kuitenkaan valitettavasti täyttäneet sarjaan vaadittuja kriteerejä ja näin ollen leidien palkinnot jäivät jakamatta.

Missä Seppo?

Kun juniori- ja veteraanisarjojen finaaleja vielä pelattiin, alkoi karu totuus pelaajamäärästä tulla esiin. Ilmottautumisaika päättyi jo varttia aiemmin ja listassa yhä vain 21 nimeä, joista Hellströmiä ei edes näkynyt paikalla. Kaksi nimeä saatiin kuitenkin listaan vielä lisää, kun selvisi, että kisajärjestäjä oli unohtanut ilmoittaa itsensä ja joukkuekaverinsa. Järkyttävin seikka avoimen sarjan alkaessa ei kuitenkaan ollut pelaajamäärän vähyys, vaan se, että kaikki Suomessa järjestetyt rankingkisat kiertänyttä Seppo Kososta ei näkynyt istuskelemassa jakkarallaan ja tuttuun ja ystävälliseen tapaansa sutkauttelemassa juttujaan uusille ja vanhoillekin pelaajille. Kaikille pöytäjääkiekkoa harrastaneille tuttu isähahmo loisti tällä kertaa vain poissaolollaan ja Suomen pisin rankingkisaputki saapui päätökseensä. 125 kisaa on kunnianarvoisa suoritus ja tahtoisinkin, että jokainen pöytäjääkiekkoilija nostaisi imaginääristä hattuaan ja viettäisi oman hiljaisen hetkensä juuri päättyneelle yli 20:n vuoden kisaputkelle. Mainittavan arvoista on myös Konsta Jukan poissaolo, sillä Jukalla oli takanaan 69 putkeen pelattua rankingkisaa.

Kuten jo aiemmin mainittu, alkusarja todellakin pelattiin historiallisesti vain yhdessä lohkossa. Sarja osoittautui kohtalokkaaksi Oulun kotipelaajille, sillä seitsemästä finaalisarjasta pudonneesta peräti 4 oli Oulun omia pöytäjääkiekkokasvatteja. Junioripelaajat jatkoivat vahvojen otteiden näyttämistä, sillä junnufinalistit Koskela ja Pelkonen nappasivat suvereenisti toisen ja neljännen sijan lohkosta, eikä Kevin Erikssonkaan tullut kaukana perässä.

Juniorit playoffeihin

Jos alkusarjat sujuivat sen suuremmitta yllätyksittä, finaalisarjasta ei todellakaan voi sanoa samaa. Playoff-viivan alapuolelle jäi aiemmin kärkikahdeksikossa nähtyjä nimiä, kuten niukasti pudonnut Rautio sekä Aulaskari, Pesälä ja Sahlgren. Sen sijaan huikeita otteita näytti pääskyvuorelainen Kevin Eriksson. Finaalisarjan nuorinta pelaajaa ei ensimmäinen finaalisarjapaikka näyttänyt paljoa jännittävän, vaan tämä nappasi upeasti finaalisarjan neljännen sijan, josta useampi maailmanrankingissä korkeammalla oleva pelaja saa vain haaveilla. Hieno suoritus oli myös Pelkosen nappaama seitsemäs sija finaalisarjasta, sekä Hellströmin, joka on viimeksi selviytynyt kahdeksan joukkoon yli kymmenen vuotta sitten Oulussa, kahdeksas sija. Hienoisen romahduksen näytti kokeneen Teemu Koskela, joka ei hävinnyt alkusarjassa otteluakaan. Marjoja ei kuitenkaan riitä kaikille poimittavaksi, sillä peli on julmaa ja kyyti kylmää.

Divaripeleissä oululaiset kuitenkin nostivat hieman häntäänsä ja levittelivät eviään, sillä Rajaniemi ja Koivula kuittasivat kaksi ensimmäistä sijaa.

Erälaukon ensimitali, Kokko finaalissa

Muutamien kärkinimien puuttuessa turnauksen kärkisijat olivat lähes kenen tahansa poimittavissa, ehkä sitä kirkkainta keltaista lukuuottamatta kuitenkaan. Ensimmäiseltä kierrokselta melko odotetusti jatkoon joka iikka, vaikka Iikkaa ja muutamia muitakaan aiempina vuosina nähtyjä oululaisia ei paikalla nähtykään. Lampi, Kokko, Erälaukko ja Käsmä jatkoivat tietään kohti finaalia.

Välierissä Arto yritti tosissaan laittaa kapuloita hallitsevan euroopanmestarin rattaisiin, mutta viimeisen ottelun 7-0 tulos ei jättänyt pelaajien paremmuutta arvailun varaan. Joillekin pienenä yllätyksenä tuli se, kuinka Kokko onnistui hoitamaan monille kotimaisille ja ulkomaisillekin pelaajille päänvaivaa aiheuttaneen Erälaukon niin selkein ottein. Maalisuhde 20-5 ja 4-1 sarjavoitto Kokon eduksi. Hauskaa vaikutti kuitenkin olevan molemmilla pelaajilla ja Erälaukolle kunnioitettava kolmas sija!

Finaalissa kävi juuri niin kuin kaikki, itse finaalin pelaajatkin, odottivat. Ahti Lampi otti jälleen yhden voiton tililleen lisää, hoitaen Janne Kokon helposti otteluvoitoin 4-0.

Mitä jäi käteen?

Vaikka turnaus sujuikin kaikin puolin hyvin ja ihmisillä tuntui olleen hauskaa pelata, jäi turnauksesta pakostakin vähän karvas maku suuhun. 23 pelaajaa kansallisessa turnauksessa on kuitenkin todella pieni määrä. Toki ymmärrettävää on, että kotimaiset MM-kisat veivät monilta mehut ja joillekin hetki tuntuukin sopivalta laittaa laji tauolle ja Ouluun matkustaminenkin tuo oman kynnyksensä monille etelässä asuville. Olisi toivottavaa, että kauden loppua kohden nähdään suurta muutosta! Nyt puskaradio soimaan ja viekää lajin ilosanomaa eteenpäin, jotta se ei kuolisi pois. Haluaisin tähän samaan syssyyn myös ottaa puheeksi kisajärjestäjäpulan, sillä heitä ei todellakaan ole liikaa tällä hetkellä. Henkilökohtaisesti toivonkin näkeväni tällä kaudella kisoja vielä esimerkiksi Turun ja Lohjan seudulla ja miksei pienemmilläkin paikkakunnilla. Pari vuotta sitten järjestetty Tampereen turnauskin oli oikein hyvin järjestetty ja Tampere on hieno kaupunki, joten sielläkin päin mielelläni vielä joskus pelaisin. Kaivakaa nyt ne vipulätkät sänkyjen alta ja kaappien päältä pölyyntymästä ja pistäkää sitä kiekkoa häkkiin!

Helsinki Openissa nähdään 22.10.2011!

Juho Rautio
Lapinjärvi
5.9.2011


Avoimen rankingkisavoittajia nyt 25

Tiedottaja  13.04.2011  00:38

Naantalissa pelattiin viikonloppuna historian 125. rankingturnaus. Janne Ollila saavutti turnauksessa uransa ensimmäisen avoimen sarjan rankingvoiton. Voitolla Ollila liittyi kunniakkaaseen rankingvoittajien ryhmään 25. pelaajana. Voittajien joukkoon on päässyt vuosien varrella kaksi ulkomaalaispelaajaa. Ruotsalainen Jacob Lindahl voitti Oulun rankingturnauksen vuonna 1997 ja tsekkiläinen Petr Tmej Helsinki Openin 2009.

Ollilan voiton myötä katkesi myös yksi merkittävä putki rankingkisoissa. Ennen Ollilan voittoa kolmikko Roni Nuttunen, Konsta Jukka ja Ahti Lampi olivat kirjanneet 39 rankingturnausta putkeen voittajalle kuuluvat 85 pistettä. Lampi sai 85 pistettä rankingiin myös Helsinki Openista 2009, koska hän oli turnauksen paras suomalainen.

Ollila nappasi myös erään ennätyksen nimiinsä Naantalin voitollaan. Hänestä tuli pelaaja, joka on tarvinnut eniten turnauksia ensimmäisen rankingkisavoittoon saavuttamiseen.

Uusilla jäsenillä on mahdollisuus liittyä voittajien ryhmään jälleen kakudella 2011-12, joka alkaa syyskuussa.

Sivu:  [1][2][3][4][5][6][7][8]
  © Suomen Pöytäjääkiekkoliittowebmaster@poytajaakiekko.net