ESPOO Pöytälätkä on tuttu laji lähes jokaiselle. Muovisen pelilaudena
tiimellyksessä ovat taitojaan päässeet mittaamaan nekin, jotka jääkiekon puolella
jäisivät helposti jalkoihin.
Vaikka pöytälätkän näyttäviin kuvioihin hyvää sormituntumaa tarvitaankin vaatii
pelaaminen huipulla ennen kaikkiea pitkäjänteisyyttä ja kylmiä hermoja.
- Kyllä se taito on siellä korvien välissä, lajin hallitsenva Suomen mestari
Janne Kokko sanoo.
Parhaillaan kevään maailmanmestaruuskisoihin valmistautuva Kokko ottaa Suvelan
nuorisotalolla joka viikko mittaa uusista tulokkaista.
Juniorien suhteen Suomella onkin lajissa pullat hyvin uunissa, joten pöytälätkän
mahtimaa Ruotsi on pian helisemässä.
Suvelan nuorisotalolla käy keskiviikkoisin sutina, kun Ottawat
Senaattorit ottavat toisistaan mittaa pöytälätkän tiimoilta. (3D Visuals)
Lätkässä pöytäjääkiekkoon
Kun isot miehet hyppäävät puikkoihin pelatakseen pöytälätkää, on leikki monesti
kaukana - etenkin, jos mestaruuksista pelataan. Alan huippujen peleissä ei hyvä
sormituntuma yksin riitä. Pelissä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kylmää nuppia.
Toistakymmentä pöytälätkälautaa on asetettu riviin espoolaisen Ottawat Senaattorit
-seuran keskiviikkoista kokoontumista varten. Kun ajanottajan virkaa toimittava
ääninauha pyörähtää käyntiin, alkavat pelaajien päässä pyöriä spjassit, nackat ja
sörenit. Vastustajan harhautus vaatii vanhojen kikkojen soveltamista yhä uudelleen ja
uudelleen.
- Hyvä peli vaatii niin puolustuksen kuin hyökkäyksenkin jatkuvaa muuntelua
vastustajan mukaan, pöytälätkän hallitseva Suomen mestari Janne Kokko sanoo.
Pöytälätkä - virallisemmin pöytäjääkiekko - on löytänyt tiensä nuorten ja
vähän vanhempienkin sydämiin jo vuosikymmeniä sitten. Useimmilla lieneekin
muistoja pukinkontista löytyneen pelin tarjoamista kiihkeistä matseista.
Ja aivan liian usein peli on jo tuoreeltaan päätynyt oerheen isompien setien
käsiin. Niiden, jotka kuvittelevat tietävänsä, miten lätkää oikein pelataan.
Nykyisin pöytälätkä on vakiinnuttamassa paikkaansa aivan ilokseen pelaavien
lisäksi myös "virallisissa" ympyröissä. Koko maassa aktiiviseuroja on parikymmentä,
mutta erilaisia työpaikka- ja baarijoukkueita löytyy pelkästään pääkaupunkiseudulta
noin 40.
Kansainvälinen suosio Pöytälätkään verrattuna tavallinen jääkiekko on räväkyydestään huolimatta vielä
matelijoiden peliä, sen verta huimaa vauhti pienellä laudalla on. Intoa ja yritystä
ei Ottawien Senaattorienkaan pelaajista puutu.
Nuorin paikalle saapunut Jassu, 6, saa heti kärkeen kovimman luokan
vastuksen, kun vastaan asettuu heti ensimmäisenä Suomen mestari.
- Kaikki tietää mun kuviot heti, jo vuoden vanhana ensimmäisen matsinsa ottanut
nuorimies valittelee.
Vaan eipä hätää, pari harhautusta ja mestarin huomio kiinnittyy muualle. Lopputulos
2-2 saa Jassu suun leveään hymyyn.
Aloittelijalle pelikentän nopeat kuviot saattavat lyödä
yli hilseen. Jos rahkeet vain riittävät, voi pelissä kuitenkin
kehittyä varsin nopeasti. (3D Visuals)
Pöytälätkässä kysytään kylmiä hermoja
Näppituntumalta koko kentällinen
seuraa lätkäperinteitä
Pöytälätkässä ei pelkällä tekniikalla ja sormiotteiden hiomisella Kokon mukaan
edes välttämättä pitkälle pötkitä.
- Kyllä se todellinen taito on kuitenkin korvien välissä. Pitkissä turnauksissa
tarvitaan kylmää nuppia ja kestävyyttä.
Suomen pöytäjääkiekkoliitto SPJKL järjestää näitä rankingturnauksia vuosittain
kuusi kertaa, seuraavan kerran reilun viikon päästä Juvalla.
Kansainvälisellä tasolla pöytälätkän suosio seuraa pitkälti jääkiekkoperinteitä.
Lajin ehdoton huippumaa - ainakin vielä - on läntinen naapurimme Ruotsi, mutta
Suomi, Norja ja Tsekki tulevat hyvin perästä. Kaksi vuotta sitten Helsingissä
järjestettyihin MM-kisoihin osallistui kaikkiaan yhdeksän maata.
Sosiaalista puolta Ainakaan vielä pöytälätkä ei ole sulattanut sponsorien sydämiä samalla lailla
kuin isoveli jääkiekkko. Suomessa pientä tukea tulee lähinnä Stigalta ja
muutamalta virvoitusjuomatehtaalta. Panimoiden tuki onkin tärkeä, sillä vaikka
huipulla matsit tosissaan otetaankin, on laji myös ehdottoman hyvää ajanvietettä.
Viihdeosastoa ei saa unohtaa pelimatkoillakaan.
- Kaikki me täällä ollaan kavereita, iästä tai sosiaalisesta ryhmästä
riippumatta. Ja kyllä noi pienemmät meidän vanhempien puoleen kääntyy monessa
asiassa, Suomen yhdeksänneksi rankattu Timo Jääskeläinen sanoo.
Jääskeläinen on hyvä esimerkki myös siitä, että laji voi puraista
myöhemmälläkin iällä.
- Vuonna 92 saimme kaverin kanssa väläyksen lähteä suoraan kapakasta
pöytälätkän SM-kisoihin, ihan kylmiltään. Nyt on 35 vuotta mittarissa
ja seitsemäs kausi ranking-kisoissa menossa.
Myös paljon ruotsissa kierrellyt Kokko tietää, että pöytälätkässä voi
kehittyä nopeastikin.
- Mutta jos aivan huipulle haluaa, niin vähintään tunti pitäisi päivässä
harjoitella. Ja täytyy sitä pientä tuuriakin tietysti matkassa mukana olla.
- Hienoa lajissa on myös se, ettei kukaan ole tässä lajissa voittamaton,
kolminkertainen Suomen mestari toteaa.
Samaa varmasti miettii myös Jassu.
- KAI MAKSIMAINEN
Patrik Laine, 15, on treenannut lajia noin
vuoden verran. Tavoitteena on pääsy junioreiden
viiden sakkiin. (3D Visuals)
ei unohdeta
"Ruotsi kaatuu pian"ESPOO Vaikka ruotsalaiset ovatkin pöytälätkässä vielä selviä ykkösiä, on Suomella lajin suhteen pullat hyvin uunissa. Juniorien puolella vaakakuppi onkin jo kallistumassa suomalaisten hyväksi. - Ruotsi kaatuu tuota pikaa myös aikuisten puolella, ehkä jo seuraavissa MM-kisoissa, parin vuoden takainen juniorien maailmanmestari Mikael Lindberg, 17, vakuuttelee. Seuraavan kerran lajin maailmanmestaruudesta mitellään ensi toukokuussa Saksan Willemshavenissa. Ottawat Senaattorit on puolestaan vastuussa Helsinkiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa kaavailluista PM-kisoista. Espoolaisen Ottawien Senaattorien riveistä löytyy myös pöytälätkän naisten puolen huippu, Tarja Lindberg, joka hävisi maailmanmestaruuden Helsingin turnauksessa vasta aivan viimeisessä matsissa. Vaikka pöytälätkässä ei voidakaan vielä puhua varsinaisista ammattilaisista, eivät rahapelit mikään vieras juttu ole. - Pari kanadalaista kaveria yrittää käsittääkseni jo elättää itsensä haastematseilla, Kokko kertoo. Eivätkä haastematsit ole vieraita meikäläisissäkään kuvioissa. Joten kannattaa siis edes vähän varoa kenelle rupeaa baarissa leukaansa louskuttamaan. Parhaimmat eivät tässäkään lajissa liikoja pullistele. |
|
Uutislehti 100 F A K T A . . . |
PÖYTÄJÄÄKIEKKO
|
© Uutislehti 100, 09.03.1999