Lehden kansikuva

Suvelan nuorisotalolla käy keskiviikkoisin sutina, kun Ottawat
Senaattorit ottavat toisistaan mittaa pöytälätkän tiimoilta. (3D Visuals)

Lätkässä pöytäjääkiekkoon

ESPOO Pöytälätkä on tuttu laji lähes jokaiselle. Muovisen pelilaudena tiimellyksessä ovat taitojaan päässeet mittaamaan nekin, jotka jääkiekon puolella jäisivät helposti jalkoihin.

Vaikka pöytälätkän näyttäviin kuvioihin hyvää sormituntumaa tarvitaankin vaatii pelaaminen huipulla ennen kaikkiea pitkäjänteisyyttä ja kylmiä hermoja.

- Kyllä se taito on siellä korvien välissä, lajin hallitsenva Suomen mestari Janne Kokko sanoo.

Parhaillaan kevään maailmanmestaruuskisoihin valmistautuva Kokko ottaa Suvelan nuorisotalolla joka viikko mittaa uusista tulokkaista.

Juniorien suhteen Suomella onkin lajissa pullat hyvin uunissa, joten pöytälätkän mahtimaa Ruotsi on pian helisemässä.

Kenttä

Aloittelijalle pelikentän nopeat kuviot saattavat lyödä
yli hilseen. Jos rahkeet vain riittävät, voi pelissä kuitenkin
kehittyä varsin nopeasti. (3D Visuals)

Pöytälätkässä kysytään kylmiä hermoja

Näppituntumalta koko kentällinen

Kun isot miehet hyppäävät puikkoihin pelatakseen pöytälätkää, on leikki monesti kaukana - etenkin, jos mestaruuksista pelataan. Alan huippujen peleissä ei hyvä sormituntuma yksin riitä. Pelissä vaaditaan pitkäjänteisyyttä ja kylmää nuppia.

Toistakymmentä pöytälätkälautaa on asetettu riviin espoolaisen Ottawat Senaattorit -seuran keskiviikkoista kokoontumista varten. Kun ajanottajan virkaa toimittava ääninauha pyörähtää käyntiin, alkavat pelaajien päässä pyöriä spjassit, nackat ja sörenit. Vastustajan harhautus vaatii vanhojen kikkojen soveltamista yhä uudelleen ja uudelleen.

- Hyvä peli vaatii niin puolustuksen kuin hyökkäyksenkin jatkuvaa muuntelua vastustajan mukaan, pöytälätkän hallitseva Suomen mestari Janne Kokko sanoo.

Pöytälätkä - virallisemmin pöytäjääkiekko - on löytänyt tiensä nuorten ja vähän vanhempienkin sydämiin jo vuosikymmeniä sitten. Useimmilla lieneekin muistoja pukinkontista löytyneen pelin tarjoamista kiihkeistä matseista.

Ja aivan liian usein peli on jo tuoreeltaan päätynyt oerheen isompien setien käsiin. Niiden, jotka kuvittelevat tietävänsä, miten lätkää oikein pelataan.

Nykyisin pöytälätkä on vakiinnuttamassa paikkaansa aivan ilokseen pelaavien lisäksi myös "virallisissa" ympyröissä. Koko maassa aktiiviseuroja on parikymmentä, mutta erilaisia työpaikka- ja baarijoukkueita löytyy pelkästään pääkaupunkiseudulta noin 40.

Kansainvälinen suosio
seuraa lätkäperinteitä

Pöytälätkään verrattuna tavallinen jääkiekko on räväkyydestään huolimatta vielä matelijoiden peliä, sen verta huimaa vauhti pienellä laudalla on. Intoa ja yritystä ei Ottawien Senaattorienkaan pelaajista puutu.

Nuorin paikalle saapunut Jassu, 6, saa heti kärkeen kovimman luokan vastuksen, kun vastaan asettuu heti ensimmäisenä Suomen mestari.

- Kaikki tietää mun kuviot heti, jo vuoden vanhana ensimmäisen matsinsa ottanut nuorimies valittelee.

Vaan eipä hätää, pari harhautusta ja mestarin huomio kiinnittyy muualle. Lopputulos 2-2 saa Jassu suun leveään hymyyn.

Patrik Laine

Patrik Laine, 15, on treenannut lajia noin
vuoden verran. Tavoitteena on pääsy junioreiden
viiden sakkiin. (3D Visuals)

Pöytälätkässä ei pelkällä tekniikalla ja sormiotteiden hiomisella Kokon mukaan edes välttämättä pitkälle pötkitä.

- Kyllä se todellinen taito on kuitenkin korvien välissä. Pitkissä turnauksissa tarvitaan kylmää nuppia ja kestävyyttä.

Suomen pöytäjääkiekkoliitto SPJKL järjestää näitä rankingturnauksia vuosittain kuusi kertaa, seuraavan kerran reilun viikon päästä Juvalla.

Kansainvälisellä tasolla pöytälätkän suosio seuraa pitkälti jääkiekkoperinteitä. Lajin ehdoton huippumaa - ainakin vielä - on läntinen naapurimme Ruotsi, mutta Suomi, Norja ja Tsekki tulevat hyvin perästä. Kaksi vuotta sitten Helsingissä järjestettyihin MM-kisoihin osallistui kaikkiaan yhdeksän maata.

Sosiaalista puolta
ei unohdeta

Ainakaan vielä pöytälätkä ei ole sulattanut sponsorien sydämiä samalla lailla kuin isoveli jääkiekkko. Suomessa pientä tukea tulee lähinnä Stigalta ja muutamalta virvoitusjuomatehtaalta. Panimoiden tuki onkin tärkeä, sillä vaikka huipulla matsit tosissaan otetaankin, on laji myös ehdottoman hyvää ajanvietettä. Viihdeosastoa ei saa unohtaa pelimatkoillakaan.

- Kaikki me täällä ollaan kavereita, iästä tai sosiaalisesta ryhmästä riippumatta. Ja kyllä noi pienemmät meidän vanhempien puoleen kääntyy monessa asiassa, Suomen yhdeksänneksi rankattu Timo Jääskeläinen sanoo.

Jääskeläinen on hyvä esimerkki myös siitä, että laji voi puraista myöhemmälläkin iällä.

- Vuonna 92 saimme kaverin kanssa väläyksen lähteä suoraan kapakasta pöytälätkän SM-kisoihin, ihan kylmiltään. Nyt on 35 vuotta mittarissa ja seitsemäs kausi ranking-kisoissa menossa.

Myös paljon ruotsissa kierrellyt Kokko tietää, että pöytälätkässä voi kehittyä nopeastikin.

- Mutta jos aivan huipulle haluaa, niin vähintään tunti pitäisi päivässä harjoitella. Ja täytyy sitä pientä tuuriakin tietysti matkassa mukana olla.

- Hienoa lajissa on myös se, ettei kukaan ole tässä lajissa voittamaton, kolminkertainen Suomen mestari toteaa.

Samaa varmasti miettii myös Jassu.

- KAI MAKSIMAINEN

"Ruotsi kaatuu pian"

ESPOO Vaikka ruotsalaiset ovatkin pöytälätkässä vielä selviä ykkösiä, on Suomella lajin suhteen pullat hyvin uunissa. Juniorien puolella vaakakuppi onkin jo kallistumassa suomalaisten hyväksi.

- Ruotsi kaatuu tuota pikaa myös aikuisten puolella, ehkä jo seuraavissa MM-kisoissa, parin vuoden takainen juniorien maailmanmestari Mikael Lindberg, 17, vakuuttelee.

Seuraavan kerran lajin maailmanmestaruudesta mitellään ensi toukokuussa Saksan Willemshavenissa. Ottawat Senaattorit on puolestaan vastuussa Helsinkiin vuonna 2000 ensimmäistä kertaa kaavailluista PM-kisoista.

Espoolaisen Ottawien Senaattorien riveistä löytyy myös pöytälätkän naisten puolen huippu, Tarja Lindberg, joka hävisi maailmanmestaruuden Helsingin turnauksessa vasta aivan viimeisessä matsissa.

Vaikka pöytälätkässä ei voidakaan vielä puhua varsinaisista ammattilaisista, eivät rahapelit mikään vieras juttu ole.

- Pari kanadalaista kaveria yrittää käsittääkseni jo elättää itsensä haastematseilla, Kokko kertoo.

Eivätkä haastematsit ole vieraita meikäläisissäkään kuvioissa. Joten kannattaa siis edes vähän varoa kenelle rupeaa baarissa leukaansa louskuttamaan. Parhaimmat eivät tässäkään lajissa liikoja pullistele.

Janne Kokko

Janne Kokko on napannut
pöytälätkän Suomen mes-
taruuden kolmesti. - Olen
pelaajana aika tasainen.
Vuosien aikana tullut ru-
tiini pitää tason yllä tur-
nausten alusta loppuun
saakka. (3D Visuals)

Uutislehti 100 F A K T A . . .

PÖYTÄJÄÄKIEKKO

  • Virallinen kilpailumalli pöytäjääkiekossa on Stiga Play Off. Pelin muoviset maalikupit korvataan kangaspusseilla, muuten peliä ei saa käsitellä millään lailla.
  • Virallisen ottelun kokonaispeliaika on viisi minuuttia.
  • Aloitus tapahtuu aina tiputtamalla kiekko keskipisteeseen. Maali hyväksytään vain, jos kiekko jää maaliin. Suoraan aloituksesta tehtyä maalia ei hyväksytä.
  • Kaikenlaiset "taklaukset" ja pyörähdykset ovat sallittuja. Sen sijaan vivuilla tehdyt iskulyönnit ovat kiellettyjä. Kaksi varoitusta johtaa pelaajan hylkäämiseen.
  • Pelkästään Stigan pelejä myydään vuosittain Suomessa noin 20000 kappaletta. SM-tasolla maassamme kilpailee noin 50 pelaajaa.

© Uutislehti 100, 09.03.1999