Teksti: Mika Lindqvist
Lindqvistin ensikosketus peliin jo 60-luvulla pikkupoikana. Ensimmäisen oman pelin, Munron, Mika sai vuoden 67 jouluna. Kovimmat yhteenotot kaveripiirissä käytiin hieman myöhemmin, 70-luvun puolivälissä, lähinnä Stigan Pro Hockey Electricilllä (vm 1972), josta löytyi päätypleksit ja maalilamputkin. Otteluista kirjattiin viralliseen tapaan kaikki merkittävät eli maalintekijät ja syöttäjät - puhumattakaan toisista syöttäjistä.
Maalattuihin ukkoihin Mika innostui 70-luvun lopulla nähtyään taloyhtiön kerhohuoneessa, kaupungin iltapäiväkerhossa kerhonvetäjän maalaamia ukkoja. Maalattuihin ukkovalikoimiin kuului ajan hengen mukaan mm. TPS, Tappara ja kanadalaisnikkarit. Maalattuja legendoja olivat mm. Reijo Leppänen, Lasse Kiili, Martti Jarkko, Pertti Koivulahti, Bobby Orr, Gordie Howe, Bobby Hull ja Espositon veljekset. Kerhoa valvovana ukkomaalarina oli muutenTimo Arvola, joka hänkin pelaa nykyään Raision pöytäjääkiekossa.
SM-kisat Turussa 90-luvun alussa. Mika näki ilmoituksen kisoista Turun Sanomista ja käväisi pikaisesti katsomassa kisoja Kårenilla. Mika itse ei uskaltautunut mukaan pelaamaan, koska pelaajat olivat sen verran harjoitelleen näköisiä. Pelit eivät kuitenkaan vakuuttaneet Mikaa niin, että olisi aloittanut harjoittelemisen välittömästi päästyään kotiin, vaan vasta paljon myöhemmin. Joitain nimiä jäi kuitenkin mieleen: Lindgren, Rosenberg.
Tuttavapiiri. Syystä tai toisesta, aivan sattumalta, Mika osti yhtenä jouluna 80-luvun lopulla, vaimon siskon pojalle (nimeltä Jouko) joululahjaksi jääkiekkopelin. Tällä joululahjalla voidaan näin jälkiviisaina todeta olleen suuri merkitys Raision pöytäjääkiekon synnylle. Lahjan saajan sukunimi oli jo tuolloin nimittäin Ollila. Ja kyseinen Jouko-poika oli tuon lahjansaamisen lisäksi vielä niin onnekas, että sai myöhemmin pikkuveljen, jonka nimeksi äiti (kai) päätti antaa nimen Janne. Se joululahjapeli ei jäänyt sängyn alle pölyttymään! Veljekset nimittäin aloittivat pöytäjääkiekon joka-päivä-harjoittelun ensimmäisinä Suomen maassa 80-luvun lopulla - kukaan muu ei ainakaan sitä ole uskaltanut tunnustaa! Lopun voi jo arvata. Veljekset niittivät pöytäjääkiekon SM-kultaa ja -hopeaa, näytöstyyliin Rookie-sarjassa vuonna 2000 Raision pöytäjääkiekolle.
Kirppariostoksilla. Jälleen sattumaa. Mika kävi tapojensa mukaan silloin tällöin kirppareilla maleksimassa. LÖYTÖ Raision ohikulkutien kirpparilta 1995! Melkein täysin ehjä sini-runkoinen Stigan Pro Hockey Electronic (vm 1983), sähköisellä ajanottolaitteella, summerilla ja maalin ilmaisimilla, 50 mk. Se oli saatava! Kaupat syntyivät välittömästi ja loppu tästäkin on historiaa: Pelillä pelattiin nelisen vuotta Lindqvistien lastenhuoneessa. Peliä kävivät ihailemassa ja ihmettelemässä monet Lindqvistin naapurit, mm. sellainen nimi kuin Kantola (12 v.) havaittiin pelailemassa.
Kyseisellä pelillä pelattiin myöhemmin Raision pöytäjääkiekon ensimmäisessä virallisessa turnauksessa 6. helmikuuta 1999. Kyseinen peli oli saanut rinnalleen toisenkin pelin, ja taas kirpparillta. Kyseinen turnaus käytiin kahdeksan pelaajan ja kahden pelin voimin. Tuo toinen legendaarinen kirpparipeli löytyi Turun Länsikeskuksen Euromarketin helteiseltä sunnuntaikirppikseltä: Täysin käyttämätön, jostain kilpailusta voitoksi saatu, Stiga Play Off, World Cup 1995 ja Coca-Cola tarroilla varustettu -versio. Siitä pelistä Mika maksoi peräti 175 mk. Löydöt olivat löytäneet uudet tyytyväiset käyttäjänsä eli pelaajansa.
Lehtiartikkeli. Olliloiden jääkiekkolehtikasoja selaillessa Mikan silmiin osui kesällä 1998 artikkeli Näissä kisoissa ei kiekkoiljat juhli! Mika otti jutusta kopion ajatellen, että josko joskus...Artikkelin perusteella Lindqvistien lastenhuonessa siirryttiin pelaamaan 5 minuutin otteluja, aiemman 3x3 minuutin sijasta. Myös säännöt kerrottiin lyhyesti artikkelissa. Artikkeli siivitti uuden pöytäjääkiekkoseuran syntyyn alkuse